Sekaisin Pieksämäellä – ”kylähullun pitää olla ajassa kiinni”

Mervi Lintunen on hulluna kyliin. Hän taistelee maaseudun hiipumista vastaan.

Pieksämäki
Nainen seppele päässä. Mervi Lintunen.
Mervi Lintunen mielii valtakunnan kylähulluksi.

Pieksämäkeläinen Mervi Lintunen saattaa pian tulla kuuluisaksi valtakunnan virallisena kylähulluna, vaikka hänen mentaalihygieniassaan ei ole mitään vikaa.

Lintunen on Etelä-Savon ehdokas valtakunnalliseksi kylähulluksi. Valinta suoritetaan heinäkuun 9. päivänä.

Lintunen on Pieksämäen kylien puuhanainen, joka on vuodesta toiseen järjestänyt, tempaissut ja touhunnut pitääkseen yhteisön vireänä ja tuodakseen kyläläisten äänen kunnanisien kuuluviin.

– Kylähullun tehtävä on olla ajassa kiinni ja ajaa kylien asiaa. Olen karjalaisen ulospäin suuntautunut ja sutjakas luonne, joten sovin tehtävään hyvin.

Kyläläisten yhteys päättäjiin katkesi

Pieksämäki on kaupunki, joka muodostettiin neljästä kunnasta. Lintusen mukaan uuden kuntakokonaisuuden hallinto kyllä järjestettiin, mutta asukkaat unohtuivat.

– Yhteydet päättäjiin katkesivat. Perustimme Pieksämäen kylät ry:n, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluville, Mervi Lintunen sanoo.

Sen verran hyvin kolmevuotias yhdistys on onnistunut, että Pieksämäen kaupunki on esittänyt yhdistystä Etelä-Savon vuoden toimijaksi. Lintunen on erityisen tyytyväinen niin sanottuihin lähikumppanuuspöytiin, joita yhdistys on perustanut.

– Sinne tulee virkamies, jolla on oma listansa aluetta koskevista asioista ja asukkailla on omansa. Listat kootaan yhteen ja niistä tehdään esityslista, joka käsitellään yhdessä kaupungin edustajien kanssa.

– Kokous ei päätä eikä painosta. Asioista keskustellaan ja etsitään ratkaisuja. Jos pitää rakentaa laituri, niin me voimme sanoa, että me rakennamme sen, mutta voiko kaupunki hoitaa puut? Ja sitten asioita lähdetään viemään eteenpäin.

Kuolevat kylät

Yhä useammassa köyhässä kunnassa säästöviikate niittää reuna-alueiden palveluita. Talousvaikeuksissa kamppaileva Pieksämäkikin on hiljattain pannut lakkautuslistalle kaksi kyläkoulua.

– Moni perhe muuttaisi mielellään maaseudun kylille, mutta usein pienet puutteet saattavat pyörtää päätöksen, lähtien vaikkapa puuttuvasta laajakaistayhteydestä. Meilläkin on kotona surkea nettiyhteys. Miten voin sanoa, että täällä asiat pelaa, kun ei netti toimi?

Moni on ajattelee, että tulevaisuus on vääjäämättä taajamien Suomessa samalla, kun kylien Suomi jatkaa vähittäistä hiipumistaan. Mervi Lintunen on toista mieltä.

– Olen itse Paltasen kylästä, joka on menettänyt kaiken. Meillä oli kolme kauppaa, koulu, rautatieasema, posti. En edes muista, mitä kaikkea meillä oli. Enää ei ole paljon mitään. Silti kyläläiset eivät ole menettäneet tulevaisuudenuskoaan. Kyllä siellä eletään kaikesta huolimatta.