"Venäjä voisi jyrätä Liettuan kahdessa vuorokaudessa"

Liettuassa ollaan tyytyväisiä tietoihin, joiden mukaan Yhdysvallat aikoo tuoda lisää raskasta aseistusta Baltiaan ja neljään Itä-Euroopan maahan. Lisäaseistussuunnitelmista kertoi viikonvaihteessa The New York Times -lehti. Vaikka Liettua on sotilasliitto Naton jäsen, mahdollisen hyökkäyksen jälkeen ensimmäiset pari vuorokautta pitäisi joka tapauksessa selvitä itse, sanoo Ylen toukokuussa Vilnassa tapaama liettualainen turvallisuuspolitiikan tutkija.

Ulkomaat
Liettualainen tutkija Margarita Šešelgyte toimistossaan.
Vilnan yliopiston tutkija Margarita Šešelgyte.Hanna Leppikangas / Yle

Yhdysvallat pohtii The New York Times-lehden mukaan raskaan lisäaseistuksen sijoittamista Eurooppaan. Eurooppalaisiin tukikohtiin sijoitettaisiin 5 000 sotilasta. Liettuassa Nato-kumppanin aikeet lisäävät turvallisuudentunnetta. Myös kiinnostus oman puolustuksen kehittämiseen on lisääntymässä.

Lisäaseistussuunnitelmista kertoi viikonvaihteessa The New York Times -lehti.

Asevelvollisuuden palauttamisen taustalla on ajatus, että Liettualla on oltava kyky nopeaan ensireaktioon tarvittaessa, sanoo tutkija Margarita Šešelgyte.

Šešelgyte on turvallisuuspolitiikan tutkija ja apulaisprofessori Vilnan yliopiston valtiotieteellisessä instituutissa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Baltian puolustuskorkeakoulussa Tartossa.

Šešelgyten mielestä suoran hyökkäyksen todennäköisyys Liettuaan ei ole kovin suuri, mutta vahingot olisivat valtavat.

– Puolustusta on ollut pakko ajatella vakavammin, sillä kyse on eloonjäämisestä. Me olemme pieni maa, jonka yli Venäjä voi jyrätä kahdessa päivässä, Šešelgyte sanoo.

Siis ennen kuin sotilasliitto Naton nopean toiminnan joukot ehtisivät hätiin.

– Venäjä pystyisi luultavasti etenemään rajalta toiselle siinä ajassa. Jos emme pohdi, miten voimme itse vastata tähän uhkaan, meille ei ehkä jää mitään puolustettavaa, Šešelgyte sanoo.

Eri asia on, riittäisivätkö Liettuan uudetkaan sotilaalliset eväät kahden vuorokauden puolustautumiseen.

Baltian maat pyysivätkin toukokuussa Natoa sijoittamaan pysyviä joukkoja alueelleen. Natossa asiasta on kuitenkin ristivetoa. Sen sijaan Nato-joukkojen rotaatiota Baltian maissa on viime syksyn jälkeen lisätty.

"Venäjä voisi testata Natoa Baltiassa"

Vaikka Liettuasta löytyy myös tutkijoita, joiden mukaan suoran hyökkäyksen uhka on todellinen, Margarita Šešelgyten mielestä todennäköisempi uhkakuva on jonkinlainen epäselvä selkkaus, kenties Krimin pienten vihreiden miesten tyyliin.

Myös muun muassa Naton nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg ja entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ovat puhuneet Baltiaan, etenkin Latviaan kohdistuvasta Venäjän hybridisodan uhasta.

Margarita Šešelgyten mukaan on mahdollista, että Venäjä voisi testata Naton valmiutta jossakin Baltian maista luomalla konfliktin, jossa venäläisiä sotilaita ei näyttäisi olevan mukana.

Hän muistuttaa, etteivät hybridisodankäynnin keinot välttämättä aktivoisi Naton peruskirjan viidettä artiklaa, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan.

– Jos kyseessä olisivat ydinasevaltio Venäjä ja jokin hyvin epäselvä tapahtumasarja jollakin Baltian maan raja-alueella, löytyisikö Natosta poliittista tahtoa päättää, miten reagoidaan, Šešelgyte kysyy.

Jos Nato taas ei pystyisi nopeaan päätöksentekoon, se romuttaisi koko organisaation perustan, koska sotilasliitto ei pystyisi täyttämään niitä tavoitteita, joita varten se on luotu, tutkija sanoo.

Šešelgyte huomauttaa, että Baltian maissa hybridisodan jotkin elementit ovat jo käytössä. Tällä hän viittaa venäläismedian propagandana pidettyyn uutisointiin ja liettualaispäätökseen kieltää tilapäisesti venäläisen TV-kanavan kaapelijakelu kanavan sodanlietsonnan perusteella.

– Ne, jotka käyttävät hybridikeinoja, hyökkäävät yleensä myös eurooppalaisen liberaalin demokratian perusteita vastaan, Šešelgyte sanoo.