Robotit karsivat työnhakijoita – "90-lukulainen merkonomi olisi kova juttu"

Koska täsmälleen oikeiden työntekijöiden löytäminen on entistä vaikeampaa, yritykset ja henkilöstöpalvelut käyttävät hyödykseen yhä enemmän teknologiaa ja sosiaalista mediaa, joiden avulla hakijoita karsitaan.

talous
Työnhakua.
Laura Valta / Yle

Työntekijöitä haetaan nykyisin moninaisia väyliä pitkin. Henkilöstöpalveluyritykset käyttävät vetreästi hakurobotteja ja sosiaalista mediaa hyväkseen. Julkisia työ- ja elinkeinopalveluja moititaan jäykiksi.

Manpowerin viestintäjohtaja Mika Wilén sanoo, että yli 90 prosenttia henkilöstöpalveluun tulevista avoimista työpaikoista laitetaan julkiseen hakuun.

– Meillä ei ole mitään syytä olla laittamatta, koska meidän tehtävämme on löytää niihin avoimiin tehtäviin tekijät.

Vajaa kymmenen prosenttia työpaikoista on Wilénin mukaan sellaisia, joita asiakasyritys ei jostain syystä halua julkiseen hakuun. Tällöin kyse on hiljaisesta hausta eli suorahausta, headhunttauksesta.

Muuten työpaikat menevät TE-palveluihin (siirryt toiseen palveluun), Oikotiehen (siirryt toiseen palveluun), Monsteriin (siirryt toiseen palveluun) sekä Manpowerin (siirryt toiseen palveluun) omille sivuille. Työntekijöitä haetaan myös sosiaalisen median kautta.

Koska täsmälleen oikeiden työntekijöiden löytäminen on entistä vaikeampaa, yritykset ja henkilöstöpalvelut käyttävät hyödykseen yhä enemmän teknologiaa ja sosiaalista mediaa, joiden avulla hakijoita karsitaan. Rinnalla kuitenkin kulkee julkinen haku, sanoo Wilén.

Videot ja LinkedInin käyttö jakavat hakijakuntaa

Wilén kertoo, että algoritmeja ja muuta nykytekniikkaa käytetään enenevissä määrin hyväksi ainakin kolmella tapaa.

Esimerkiksi internetin hakurobotit osaavat tietyin kriteerein tehdä esikarsintaa ja suodattaa pois sopimattomia kandidaatteja.

Hakurobotti voi myös tunnistaa, jos esimerkiksi joku verkkoyhteisöpalvelu LinkedInin käyttäjä päivittää taajaan profiiliaan. Ahkera päivitys voi olla merkki halusta vaihtaa työtä. Siksipä LinkedIniin syventymistä suositellaan myös yli 50-vuotiaille työnhakijoille, jotta he löytyisivät palvelun kautta.

Hakijalle voidaan myös lähettää internetin kautta linkki, jonka takaa löytyy testi, jolla osaamista voi todistaa.

Lisäksi hakijalta saatetaan haluta video vanhanaikaisen hakemuksen sijasta. Wilén on sitä mieltä, että tämä polarisoi hakijakuntaa, koska nuorelta diginatiivilta videon tekeminen käy yleensä huomattavasti sukkelammin kuin monelta varttuneelta.

Wilén katsookin, että videoita olisi syytä vaatia vain, jos työssä tarvitaan esiintymiskykyä.

It-sektorille haetaan osaajia kaikin keinoin

Wilén näkee, että suorahaku on lisääntynyt jonkin verran. Se on siirtynyt ylemmilta johtajatasoilta asiantuntijatasoille. Tämä johtuu siitä, että tiettyjen alojen osaajia on erittäin vähän, ja heitä haetaan kaikin keinoin, muun muassa it-sektorille.

Wilénin mukaan harvassa ovat esimerkiksi ne, joilla on sekä digitaalista osaamista että liiketoimintaosaamista.

Wilén myöntää, että työntekijöiden löytäminen on vaikeutunut. Syitä on useita: hakijoita on vähän, ja heillä on liian vähän työkokemusta, työyhteisötaidot puuttuvat, ja palkkatoiveetkin ovat liian korkeita.

Ilmoitusväylä sovitaan asiakkaan kanssa – "työkkärin" palvelut suljetaan toisinaan pois

– Nykyään voi kysyä, mikä on julkinen haku, kun lähteitä ja kanavia on useampia, sanoo toimitusjohtaja Tom Kaisla henkilöstöpalveluyritys Eilakaislasta. Hiljaisia hakuja on Tom Kaislan mukaan aina ollut.

– Kaikista Suomen työpaikoista 70–80 prosenttia täytetään työpaikasta toiseen siirtyvillä, ja 20–30 prosenttia avoimista työpaikoista täytetään työttömillä.

Tom Kaisla

– Väyliä on monia, ja ne sovitaan aina tapauskohtaisesti asiakkaan kanssa. Joissain tehtävissä ei tarvitse ilmoittaa ollenkaan, kun henkilöt löytyvät suoraan järjestelmästä. Voi olla niinkin, että asiakas haluaa, että haku ei näy julkisesti missään. Jotkut tapaukset ilmoitetaan vain meidän omassa rekrytointijärjestelmässä, ns. Kaislanetissä. Seuraava askel on lisätä niitä sähköisiä hakukanavia, maksullisia palveluita, kuten esimerkiksi Oikotie.

Kaislan mukaan jotkut uskovat edelleen vanhoihin perinteisiin väyliin eli työpaikkailmoituksiin sanomalehdissä. Radiomainoksiakin on tehty. Lopuksi Kaisla mainitsee TE-keskusten sivut, joihin Eilakaisla on tyytymätön. TE-keskuksilla on taipumus jäykistää toimintaa esimerkiksi vaatimalla palkkaavan yrityksen tiedot näkyville ilmoitukseen.

– TE-toimistojen eli "työkkärin" palvelut eivät toimi näissä hauissa ollenkaan.

Eilakaislalla on 20 000 työnhakijaa järjestelmässään

Muun muassa toimistoalan ja taloushallinnon ammattilaisia etsivässä Eilakaislassa luotetaan vankasti hakijakantaan, joka on valmiiksi järjestelmässä. Aktiivisia työnhakijoita on tällä haavaa vajaat 20 000.

Välillä osaaminen ei kohtaa, ja täytyy laittaa verkot vesille laajemmin, sanoo toimitusjohtaja Kaisla ja toteaa, että valtaosa työntekijöistä siirtyy työstä toiseen, ei työttömyydestä vakituiseen työhön.

– Kaikista Suomen työpaikoista 70–80 prosenttia täytetään työpaikasta toiseen siirtyvillä, ja 20–30 prosenttia avoimista työpaikoista täytetään työttömillä.

"90-lukulainen merkonomi olisi kova juttu"

Tom Kaisla kaipaa 1990-luvulta vanhanajan perusmerkonomeja takaisin. He tulivat nopeasti työmarkkinoille tekemään perustoimistotöitä.

– Vanhoja laskentapuolen merkonomeja ja myyntimerkonomeja. He olisivat tänä päivänäkin kova juttu.

Tradenomit hakevat haasteita, joita toimistotyö ei aina tarjoa. Tom Kaislan mukaan perustehtävät eivät ole kadonneet mihinkään.

– Kyllä edelleenkin palkkoja pitää maksaa ja laskea ja tehdä ihan perusasioita, puhelimiin pitää vastailla ja niin poispäin.

Käytännön työntekijöitä löytyisi aikuisten, viisikymppisten joukosta, mutta heitä yritykset herkästi vieroksuvat.

– Välillä syntyy se kohdantaongelma nuoremmassa päässä, että mitkä työt ketäkin kiinnostavat.