Isisin valtaama Palmyran rauniokaupunki vaarassa – uhkaa tuhota patsaita

Ääri-islamilainen Isis on luvannut säilyttää temppelit ja pylväiköt muinaisessa Palmyran kaupungissa. "Epäjumalina palvotut" patsaat se kuitenkin uhkaa hävittää. Mutta pahinta tuhoa Syyrian sisällissodassa on saanut aikaan Assadin hallinto - myös kulttuuriaarteille.

Ulkomaat
Syyrian keskiosissa sijaitseva Palmyran-rauniokaupunki valokuvattuna maaliskuussa 2014.
Palmyran rauniokaupunki oli merkittävä valtakeskus Rooman vallan aikaan. Syyrian keskiosassa sijaitseva kaupunki kukoisti 100- ja 200-luvuilla. Joseph Eid / AFP / Lehtikuva

Maailmalla on arvailtu huolestuneina ääri-islamilaisen Isisin aikeita sen jälkeen, kun se valtasi antiikin ajan kulttuuriaarteen, Palmyran rauniokaupungin toukokuun lopulla. Aikooko se jyristellä paikalle puskutraktorit ja aloittaa hävityksen?

Pahoja aavistuksia herättävät Isisin tuhotyöt Irakin puolella, missä järjestön miehet murskasivat Assyrian ajan taideteoksia lekoilla ja polttoleikkureilla.

"Rakennukset jätetään, patsaat hävitetään"

Kansainvälisessa mediassa on kiertänyt tietoja, joiden mukaan yksittäisten taide-esineiden tuhoaminen olisi jo alkanut myös Palmyrassa.

Syyrialainen toimittaja Nour al-Rafee (siirryt toiseen palveluun) on kirjoittanut, että Isis olisi tuhonnut kuuluisan al-Latin leijonapatsaan rauniokaupungissa. Toimittajan mukaan hän on saanut tiedon paiikalliselta asukkaalta. Asukas sanoo nähneensä myös muiden patsaiden tuhoamista.

Näitä tietoja ei ole kuitenkaan pystytty riippumattomasti vahvistamaan.

Baalin temppeli Palmyrassa, Syyriassa.
Palmyrassa on yhä joitakin hyvin säilyneitä temppeleitä. Isis lupasi jättää ne rauhaan pian valtauksensa jälkeen. Marika Kataja-Lian / Yle

Isisin komentajaksi esittäytyvä Abu Leith on sanonut, että järjestö ei koske historiallisiin monumentteihin ja raunioihin Palmyrassa – sen sijaan se aikoo hävittää patsaat. Niitä Isis pitää epäjumalina, ”joita uskottomat pitivät tapanaan palvoa”, kuten Abu Leith sanoi radiohaastattelussa.

Isis myös rahoittaa toimintaansa ryöstösaalilla

Moni epäilee Syyriassa, että Isis aikoo lopulta tuhota myös Palmyran rakennuksia – räjähteiden asettaminen ja muu tuhotöiden valmistelu vain vie ensin aikansa.

Jidahistien tuhot -kartta.
Kartassa leimahduksella merkityt ovat kulttuurikohteita, joita Syyrian sota ja Irakin levottomuudet ovat tuhonneet. Palmyran Isis juuri valloitti. Muut Syyrian kohteet ovat tuhoutuneet tai vaurioituneet hallinnon joukkojen ja kapinallisten välisissä taisteluissa. Yle Uutisgrafiikka

Toinen arvaus on, että Isis tekee tuhojaan järkyttääkseen maailmaa ja osoittaakseen valtaansa. Alueen vandalisointi jäisi kuitenkin rajalliseksi – pelkästään siksi, että Isis myös tekee antiikkikauppaa eli myy ryöstösaaliina valtaamiensa alueiden kulttuuriaarteita kansainvälisille markkinoille.

Kolmas vaihtoehto on, että Isis todella tekee niin kuin uhkaa eli tuhoaa järjestelmällisesti Palmyran patsaat – äkkiväärän ideologiansa mukaisesti. Rakennukset saisivat jäädä, sillä olisihan järjestö jo saanut tyydytettyä vallan- ja huomionhaluaan esineistön hävittämisellä.

Palmyran vankila jo räjäytetty

Patsaiden tuhon jälkeen alueen turismi kärsisi, mutta se ei Isisille kai olisi mikään päänsärky. Mittaamattoman arvokas maailmanperintökohde olisi runneltu – mutta sen Isis kokisi varmaankin meriitikseen.

Ennen kuin Isis lopulta päättää, mitä se tekee valtaamallaan kulttuuriaarteella, se pyrkii vakiinnuttamaan valtansa alueella sotilaallisesti. Järjestön luonteen mukaisesti se tapahtuu varmaankin brutaalilla tavalla – joukkoteloituksista on jo raportoitu.

Isis on myös räjäyttänyt kaupungin (rauniokaupungin vieressä sijaitsevan Tadmurin) vankilan, millä on suuri symbolinen merkitys. Assadin vallan aikaan vankilassa kidutettiin ja murhattiin nimenomaan islamistivankeja.

Palmyra oli portti Persiaan, Intiaan ja Kiinaan

Palmyra perustettiin aikoinaan, kauan ennen ajanlaskun alkua, keitaalle autiomaahan – se oli karavaanien tärkeä levähdyspaikka.

Palmyra, Syyria
Palmyran laajan raunioalueen halki kulkee 1,1 kilometrin mittainen, pylväiden reunustama pääkatu. Marika Kataja-Lian / Yle

Ensimmäisen ja toisen vuosisadan aikana Palmyra nousi loistoonsa. Siitä tuli usean sivilisaation risteyspaikka – sen taiteessa ja arkkitehtuurissa sekoittuivat kreikkalaiset, roomalaiset ja persialaiset vaikutteet.

Rooman valtakunnan huippukautena Palmyran metropoli oli portti Persian, Intian ja Kiinan rikkauksiin. Siitä tuli kaupan ja kulttuurin monikulttuurinen keskus, jonka temppelit, teatterit ja haudat ovat menneen sivilisaation mittaamattoman arvokkaita muistomerkkejä.

Yksi Lähi-idän tärkeimmistä nähtävyyksistä

Palmyrasta tuli alueellinen valtakeskus, joka tavoitteli itsenäisyyttä Rooman valtakunnasta. Se johtikin Palmyran tappioon ja tuhoon 200-luvun lopulla.

Tänä päivänä Palmyran temppelit ja pylväskäytävät kuuluvat Lähi-idän tärkeimpiin nähtävyyksiin. Nämä aarteet ovat nyt kulttuuriperintöä halveksivan äärijärjestön käsissä.

Irakissa patsaita ja korkokuvia jo hävitetty

Pohjoisessa Irakissa Isis on tuhonnut kulttuuriaarteita Assyrian valtakunnan (900-600 eKr.) ajalta.

Muu maailma katsoi kauhistuneena, kun Isisin mustakaapuiset miehet hakkasivat lekoilla murskaksi patsaita ja muita kulttuuriaarteita Nimrudin, Hatran ja Niniven kaupungeissa.

Miehiä tuhoamassa patsaita lekojen kanssa.
Isisin kulttuuribarbariaa: patsaiden hävitys käynnissä Mosulin taidemuseossa Irakissa 2015 keväällä. Reuters-TV

Eikä pelkästään lekoilla – tuhoamista vauhditettiin sähkökäyttöisillä työkaluilla, puskutraktoreilla ja myös räjähteillä.

Mosulissa Isisin miehet tekivät tuhojaan polttamalla kirjastossa mittaamattoman arvokkaita kirjoja ja käsikirjoituksia.

Isis osaa tehdä propagandaa

Isis on itse levittänyt kulttuuriaarteiden hajottamisesta huolellisesti tehtyjä videoita. Tarkoitus on ilmiselvästi saada läntinen maailma vakuuttumaan Isisin voimasta.

Isis on julistanut valtaamilleen alueille Irakiin ja Syyriaan kalifaatin, jossa ovat voimassa islamilaiset lait. Tähän liittyy Isisin pyrkimys tuhota kulttuurikohteet ja muistomerkit, jotka eivät istu järjestön ideologiaan.

Kulttuuriaarteiden tuhoamisesta ei voi syyttää pelkästään Isisiä ja muita islamistijoukkioita.

Assadin joukot moukaroivat ilmapommituksilla

Suunnatonta tuhoa on saanut aikaan Syyrian asevoimat, etenkin sen ilmapommitukset kapinallisten valtaamilla alueilla ja muuallakin.

Läntisessä Syyriassa Crac de Chevaliersin ristiretkeläislinnoitus joutui Syyrian hallinnon joukkojen pommitusten kohteeksi jo sisällissodan alkuvaiheessa.

Sodassa kärsineitä linnanraunioita.
Crac de Chevaliersin linnoituksen sisäpihan rakenteet ovat kärsineet pahoin Assadin hallinnon ilmapommituksissa ja tulitaisteluissa. EPA

Vapaan Syyrian eli kapinallisten joukot etsivät suojaa linnoituksesta, uskoen, että Assad ei pommita ilmasta tätä Unescon maailmanperintökohdetta. Väärä luulo – ilmavoimat iski säälimättömästi kapinallisia vastaan.

Crac de Chevaliers – ristiretkeläisten linna tuhon kohteena

1100- ja 1200-luvulla rakennettua linnoitusta pidetään maailman parhaiten säilyneenä ristiretkeläislinnana. Sen kärsimien tuhojen laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Joka tapauksessa siellä ja sitä lähellä olevissa kylissä taisteltiin kiivaasti toissa ja viime vuonna.

Linnoitus ja sen viereillä oleva kaupunki olivat kapinallisten hallussa yli kahden vuoden ajan, mutta hallinnon joukot valloittivat ne viime vuonna.

Taisteluja on käyty myös Bosran muinaisen kaupungin ympäristössä lounaisessa Syyriassa.

Bosran roomalainen teatteri syyskuussa 2005.
Bosran rauniokaupungissa sijaitsee ehkä maailman parhaiten säilynyt roomalaisajan amfiteatteri. Se on säilynyt sisällissodan tuhoilta lähes täysin. Youssef Badawi / EPA

Bosrassa on yksi maailman parhaiten säilyneistä roomalaisista amfiteattereista. Merkittäviä rakennuksia löytyy myös bysanttilaiselta ja islamilaiselta aikakaudelta.

Bosran vauriot ovat olleet vähäisiä – rauniokaupunkiin on mm. rakennettu joitakin vallituksia ja kulkuesteitä.

Aleppon tarunomainen vanhakaupunki hävitetty

Syyrian suurimman kaupungin Aleppon tuhot sen sijaan on arvioitu Syyrian sisällissodan pahimmiksi.

Kolme vuotta sisällissotaa on tuhonnut Aleppon vanhankaupungin, missä aiemmin kohtasi historian jopa viidentuhannen vuoden ajalta. Puiden reunustamat bulevardit, koristeelliset moskeijat, vilkkaat kauppahuoneet sekä maailman parhaiten säilynyt basaari... Kaikki tämä on vain muisto entisestä Alepposta.

Aleppon taistelut alkoivat toden teolla kesällä 2012. Ensin kapinallisjoukot olivat niskan päällä, mutta ennen pitkää presidentti Assadin armeija valtasi asemiaan takaisin.

Tynnyripommit terrorisoivat siviilejä

Sotilaallista voittoa ei ole saanut kumpikaan osapuoli. Siviiliväestön kärsimyksiä on kasvattanut entisestään hallinnon tapaa pommittaa ilmasta siviilikortteleita, mm. bensiinillä täytetyillä tynnyripommeilla.

Tynnyripommin tuhoja Aleppossa.
Presidentti Assadin ilmavoimat ovat aiheuttaneet tynnyripommeillaan valtavaa hävitystä Aleppon kaupungissa. Ali Mustafa / EPA

Aleppon maailmankuulu basaari Suq al-Madina on raunioina. Vanhankaupungin moskeija on osittain tuhoutunut ja sen minareetti on ammuttu hajalle. Useita muita moskeijoita, koraanikouluja, kylpylöitä ja hallintorakennuksia on tuhottu – asuinrakennuksista puhumattakaan.

Damaskoksen basaarit vielä ehjiä - esikaupungeissa soditaan

Kapinallisten puolella taistelee maallisia oppositioaineksia, mutta sodan pitkittyessä yhä merkittävämpään rooliin Aleppossakin ovat nousseet islamistit: Isis ja terroristiverkosto Al-Qaidaan yhteydessä oleva Jabhat an-Nusra.

Aleppo on yksi Syyrian kuudesta Unescon listaamasta maailmanperintökohteesta. Kuudesta kulttuuriaarteesta viisi on kärsinyt tuhoja sisällissodan melskeissä. Useimmissa tapauksissa tuhot ovat pahoja.

Makeisia ja jälkiruokia katukauppiaan kojussa torilla Damaskoksen basaarin kujilla.
Damaskoksen vanhankaupungin basaareissa eletään vielä melko normaalia elämää. Historiallinen keskusta, sen basaarit ja monumentit ovat välttyneet taisteluilta. Bassem Tellawi / AP Graphics Bank

Mutta jotain myönteistäkin kerrottavaa jää: pääkaupungin Damaskoksen vanhaankaupunkiin – sen basaareihin, moskeijoihin ja ikiaikaisten katujen sokkeloihin – Syyrian sisällissodan taistelut eivät ole ulottuneet. Ainakaan toistaiseksi.

_Juttua on korjattu ja tarkennettu klo 16.17: Tiedot Palmyrassa tuhotuista patsaista perustuvat syyrialaisen toimittajan tekemään Palmyran asukkaan haastatteluun. Tietojen luotettavuutta ei ole kuitenkaan voitu riippumattomasti vahvistaa. _