Vaikka Seinäjoen lentokenttä loppuisi - kulut säilyisivät

Seinäjoen lentokenttä maksaa kunnille vuodessa noin 430 000 euroa - oli kentällä toimintaa tai ei. Tämä johtuu siitä, että takavuosina lentokentän investointeihin otetut lainat pitää hoitaa. Kenttää ylläpitävä Rengonharju-säätiö on Seinäjoen seudun kuntien omistuksessa. Rengonharjulta lennetään tällä hetkellä loma-, yksityis- ja potilaslentoja. Reittiliikenne loppui pari vuotta sitten.

Kotimaa
Seinäjoen lentoasema
Seinäjoen lentoasema.Pasi Takkunen / Yle

Seinäjoen lentokenttä maksaa kunnille vuodessa noin 430 000 euroa, vaikkei kentällä olisi toimintaa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että takavuosina lentokentän investointeihin otetut lainat pitää hoitaa. Rengonharjusäätiöllä on lainaa liki 2,7 miljoonaa euroa.

Rengonharju-säätiön alustavissa laskelmissa on hahmoteltu kentän tulevaisuutta kolmen laskentamallin mukaan. Ensimmäisenä vaihtoehtona ovat kustannukset, jos lentoasemaa ja kenttää ylläpidetään ympäri vuoden, toisena vaihtoehtona lentotoiminnan osittainen sulkeminen ja kolmantena toiminnan lopettaminen.

– Kun kenttää pidetään yllä ympäri vuoden, kuten nykyään, operatiiviset toimintamenot lähenevät noin miljoonaa euroa ja päälle tulevat vielä lainakulut, kertoo Rengonharjusäätiön asiamies Teemu Majasaari.

Jos lentokenttä osittain suljetaan, niin kustannukset vähenevät vain noin 300 000 eurolla. Tämä tarkoittaisi, että kenttää pidettäisiin auki vain silloin, kun on kysyntää, mutta lentokentän toimilupa pysyisi voimassa.

– Käytännössä tässä mallissa säästöt olisivat hankala toteuttaa, koska lentotoiminnassa turvallisuus kulkee kaiken muun edellä ja lentotoimintaa koskevia säädöksiä on paljon, sanoo Majasaari.

Jos taas toiminta lopetettaisiin, niin omistajakunnille jäisivät velanhoitovelvollisuudet, rakennusten ja kentän laajan alueen ylläpitokustannukset. Säätiön laskelmien mukaan ne tekevät yhteensä noin 600 000 euroa.

Harrastelennoista lomalentoihin

– Alun perin Ilmajoen Ilmailukerho perusti kentän harrastetoimintaa varten. Rengonharjusäätiö tuli mukaan 1970-luvun lopulla ja kaupalliset lennot käynnistyivät 1980-luvun alkupuolella, Majasaari kertaa kentän historiaa.

– Seinäjoen lentoreitin käynnistyttyä tärkeintä oli päästä maakunnasta pääkaupunkiin. Tämä matkustustarve on vähentynyt ja sen ovat korvanneet muun muassa videoneuvotteluyhteydet. Nykylentokentät palvelevat lähinnä kansainvälistä matkailua, kiteyttää Majasaari.

Rengonharjulta lennetään tällä hetkellä loma-, yksityis- ja potilaslentoja. Reittilennot päätyivät pari vuotta sitten.