1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Keittomaustekuningas Julius Maggi – kunniaton kuolema väärinymmärryksen vuoksi

Kesäkuun 8. vuonna 1886 esiteltiin keittomauste, jonka maun uskottiin pitkään olevan peräisin maggi-yrtistä. Todellisuudessa maun takana oli Julius Maggi, joka laittoi koko omaisuutensa peliin kehittäessään keittoa, joka kansalle maistuisi. Elintarvikeimperiumi Maggin perustajan kuolemaan 1912 liittyi ikävä jälkimaku.

Kuvassa yhdistettynä kaksi Maggi-yhtiön vanhaa valokuvaa. Kuvassa Maggin keittovalmistusta noin vuonna 1900 sekä Julius Maggi (1846-1912) Kuva: Maggi / G.H Pfeifer

Teollistuneessa Euroopassa oli 1880-luvulla ruokaongelma, ihmiset kaupungeissa söivät huonosti. Työläisillä ei ollut rahaa ravitsevaan ruokaan. Sveitsiläinen myllärinpoika Julius Maggi huomasi, että kansan suosimat keitot olivat työläitä valmistaa ja maistuivatkin vähän ankeilta.

Julius Maggi & Cie –yhtiöllä oli rahasta pulaa. Kaikki jauhoivat jauhoja, joten jotain uutta oli keksittävä. Vuonna 1886 tärppäsi. Maggi sekoitti herne- ja papujauheesta massan, josta tuli valmiskeitto. Vuoden sisään hän keksi 22 muutakin valmiskeittoa.

Keittojen joukkoon Maggi oli sekoitellut mausteseoksia. Keittomauste laitettiin pian myös pulloihin ja myytiin sellaisenaan. Saksankielisessä Euroopassa alettiin puhua maggi-yrtistä, koska pullon kyljessä luki Maggi.

Ranskalaisten suosioon päästiin vasta maidolla

Maggi asettui 1887 Saksan puolelle lähelle Sveitsin rajaa. Elintarvikekauppa kasvoi räjähdysmäisesti, kun uusia tuotteita keksittiin taukoamatta.

Maggin lehtimainos vuodelta 1903 Kuva: Maggi

Samoihin aikoihin Maggin kanssa olivat saksalaiset Knorrin veljekset myös valmiskeittojen kimpussa. Kilpailu oli kovaa ja pussien lisäksi valmiskeittotarpeita sai pian niin pötköissä kuin levyinäkin.

Julius Maggi halusi samaan aikaan laajentua myös Ranskaan. Ensimmäiset vuodet menivät pieleen. Ranskalaisten kanssa yhteistä makua oli vaikea löytää.

Maggi asettui kuitenkin vuosisadan vaihduttua pysyvästi Pariisiin ja muutti etunimensä muotoon Jules.

Ranskalaisille tunnetuimmaksi tuotteeksi nousi aluksi Maggi-maito. Maidonvalmistajana Maggia tarvittiin, sillä hänellä oli taito pastöroida maito säilyvyyden parantamiseksi. Ennen tätä kymmenet tuhannet pikkulapset olivat vuosisadan alussa kuolleet koleraan.

Kuolema kohta kasvisliemikuution jälkeen

Maggin viimeisin jättimenestys syntyi 1907. Ensin tulivat lihaliemikuutiot ja pari vuotta myöhemmin kasvisliemikuutiot. Jo hiukan taka-alalle yrityksessään jättäytynyt Julius ”Jules” Maggi sai sairauskohtauksen kesken keksimistä 1912.

Kuolemansairas Maggi vietiin Sveitsiin, jossa hän lokakuussa kuoli. Samana vuonna Ranskassa myytiin yli 70 miljoonaa Maggin liha- ja kasviliemikuutioita.

Ensimmäisen maailmansodan alettua ranskalaiset purkivat raivoaan tuhoamalla Maggin laboratoriotilat ja lähes kaikki Maggin tuotteiden myyntipaikat. Ranskassa alkoi kiertää uutinen, jonka mukaan Jules Maggi olisi sodan alla karannut Ranskasta vieden mukanaan kymmeniä miljoonia Ranskan frangeja. 

Väite oli perätön, sillä ranskalaiset eivät tienneet Maggin kuolleen jo kaksi vuotta aikaisemmin. Myös Maggin yrityksen ja jälleenmyyjien tuhoaminen johtui väärinkäsityksestä. Ranskalaiset luulivat sveitsiläistä Julius Maggia saksalaiseksi.