"Pölöslandia ja Stubblandia": maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu näkyy arvoissa

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta kertoo aamu-tv:ssä, että Suomi ei ole jakautunut maantieteellisesti vaan henkisesti.

Kotimaa
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tutkii suomalaisten arvoja.

Suomessa ihmisen arvojen kaupunkilaisuus ja maalaisuus ei määräydy asuinpaikan perusteella, tietää suomalaisten arvoja tutkinut Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta. Hänen mukaansa Suomi on jakautunut henkisesti kahtia elokuvaohjaaja Markku Pölösen mukaan nimettyyn maalaisromanttiseen Pölöslandiaan ja menestyvien kansainvälisten toimihenkilöiden Stubblandiaan.

Muuttoliike kaupunkeihin on saanut arvojen edustajat sekoittumaan.

– Suomessa on edelleen hyvin vähän aidosti urbaaneja ihmisiä. Suurimmalla osalla juuret ovat maaseudulla. Tämä selittää osin sen, miksi keskusta on edelleen niin suosittu puolue, Rahkonen kertoo.

Rahkosen mukaan keskustan nousu on palauttanut vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun keskusteluun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa.

– Kaupunkilainen ja maalainen arvomaailma kohtaavat ja ryskyvät. Elämme arvomaailmojen törmäyskurssilla.

Pehmeät arvot ovat yleistyneet

Pölöslandia ja talonpoikaisuus viittaavat perinteiseen ajatustapaan, jossa esimerkiksi uskonto ja isänmaa ovat tärkeitä ja työllä on itseisarvo. Stubblandian nuoret modernien ja urbaanien arvojen kannattajat taas laittavat koetukselle perinteiset instituutiot, kuten kirkon, puolustusvoimat ja ammattiyhdistysliikkeen.

– Tämä niin sanottu elämyksellisten arvoluokka on selvästi nousemassa. Elämä on ollut monille turvallista ja aika helppoa, ja se pehmentää arvoja, Rahkonen sanoo.

Rahkosen mukaan ihminen omaksuu perusarvonsa noin 20-vuotiaana. Se, millainen yhteiskunta silloin on, vaikuttaa ihmisen arvoihin hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Ympäröivän yhteiskunnan lisäksi geeneillä on yllättävän tärkeä rooli.

– Geeniperimä selittää jopa puolet siitä, millainen poliittinen katsantokanta ihmisellä on.