Tutkija: Punkkien jälkeen seuraava riesa ovat loiset

Ilmaston lämpeneminen levittää uusia infektiotauteja myös pohjoiseen. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan pohjoisilla alueilla leviävät seuraavaksi erilaiset loisten levittämät taudit kuten ripuli.

tiede
Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva Giardia lamblia -loisesta. Millimetrin sadasosan pituinen, yksisoluinen eläin liikkuu kuvassa näkyvien siimojen avulla.
Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva Giardia lamblia -loisesta. Millimetrin sadasosan pituinen, yksisoluinen eläin liikkuu kuvassa näkyvien siimojen avulla. Janice Carr / Centers for Disease Control and Prevention

Kun ilmasto on lämmennyt, esimerkiksi punkeilla on yhä paremmat oltavat yhä pohjoisemmassa. Seuraavaksi arktisilla alueilla näyttävät leviävän erilaiset loisten levittämät taudit. Eläimet muuttavat yhä pohjoisemmaksi ja tuovat mukanaan uusia tauteja.

Näin sanoo yhdysvaltalainen tutkija Alan Parkinson, joka on tutkinut pitkään muun muassa tartuntatautien leviämistä pohjoisilla ja arktisilla alueilla.

Ilmasto lämpenee tutkijan mukaan arktisilla alueilla 2-3 kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla.

– Alaskassa on esimerkiksi huomattu, että lämpenemisen myötä majava, joka kantaa (ripulitautia aiheuttavaa) giardia-alkueläintä, siirtyy yhä pohjoisemmaksi puulajien perässä. Majava on siis muuttanut pohjoisemmaksi ja tuonut loisen vesistöön, kertoo Parkinson.

Hän työskentelee Centers for Disease Control and Prevention (CDC) -tutkimuslaitoksessa. Keskus tutkii muun muassa, miten infektiotauteja voisi torjua arktisilla alueilla.

Tulvat levittävät tauteja myös pohjoisessa

Monet loiset leviävät eläimistä vesistöihin ja sitä kautta ihmisiin. Parkinson nostaa esiin muutama vuosi sitten Pohjois-Ruotsissa sattuneen tapauksen, missä tulvan ja voimakkaiden sateiden jäljiltä 50 000 ihmistä sairastui cryptosporidium-itiöeläimen päästyä ylikuormittuneeseen vedenpuhdistujärjestelmään. Tämä alkueläin saattaa levitä esimerkiksi karjan mukana.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen on arvioitu vaikuttavan erityisesti malarian leviämiseen. Jo muutama vuosi sitten raportoitiin, että malariatapaukset ovat kasvussa eteläisessä Euroopassa, erityisesti Kreikassa. Kun esimerkiksi rajut sateet yleistyvät ja ilma on aiempaa kosteampaa, malaria leviää helpommin.

Erikoinen loinen arktisilla alueilla

Arktisilla alueilla yksi tutkijoita nyt kiinnostava ilmiö on toksoplasmoosia levittävän loisen yleistyminen. Tätä infektiota saattaa levittää esimerkiksi tavallinen kotikissa ulosteissaan, ja erityisesti raskaana olevia naisia kehotetaankin välttämään kissan ulosteiden käsittelemistä. Tauti saattaa aiheuttaa keskenmenoja tai sikiön epämuodostumista.

Punkkien levittämiin tauteihin on syytä varautua ja rokotukset ovat hyvä keino.

Alan Parkinson

Erikoista on, että arktisilla alueilla toksoplasmoosiin on sairastunut sellaisia ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi kissaa lemmikkinä.

– Emme tiedä, miten toksoplasmoosi on arktiselle alueelle tullut. Voi olla, että sitä on esimerkiksi alkuperäiskansojen ravinnnossa kuten hylkeissä, mursuissa tai valaissa. Esimerkiksi savustaminen tai jäädyttäminen ei tapa tätä alkueläintä, Parkinson kertoo.

Tutkija kannattaa punkkirokotuksia

Suomalaiset ovat jonottaneet tänäkin keväänä ja kesänä sankoin joukoin punkkirokotuksia. Parkinsonin mukaan rokottaminen kannattaa.

– Punkkien levittämiin tauteihin on syytä varautua ja rokotukset ovat hyvä keino. Toki kannattaa ehkäistä tartuntoja muutenkin käyttämällä suojaavia vaatteita ja tarkistamalla, että punkkeja ei ole tarttunut ihoon, Parkinson sanoo.

Alan Parkinson toivoo, että ilmastonmuutosta ja tartuntatauteja tutkittaisiin kokonaisvaltaisesti. Perinteisesti eläinääkärit ovat keskittyneet eläinten terveyteen ja ihmisten terveydenhuolto ihmisiin, mutta ilmastonmuutoksessa terveydestä pitäisi puhua yhtenä kokonaisuutena.

– Ihmisten terveys on sidoksissa eläinten terveyteen ja ympäristöön, joten meidän täytyy ratkaista sekä ihmisten että eläinten terveyteen liittyviä ongelmia, Parkinson toteaa.