"Hurja-Hannan" muotokuva valikoitui muistonäyttelyyn jo Jorma Kuulan elinaikana

Tunnettu kemiläinen kuvataiteilija, tammikuussa edesmennyt Jorma Kuula maalasi uransa aikana lukuisia muotokuvia. Yksi niistä jäi kuitenkin taiteilijan mieleen niin vahvasti, että hän kirjoitti sen taakse toivomuksen maalauksen sisällyttämisestä muistonäyttelyynsä.

Kotimaa
Jorma Kuulan maalaama Hanna Kurtin muotokuva miehen käsissä.
Risto Koskinen / Yle

Hanna Kurtin ollessa viisivuotias hänen isänsä Mikko Kurtti teetti tyttärestään muotokuvan koulukaverinsa, maineikkaan taiteilijan Jorma Kuulan tekemänä.

Kuula ikuisti Hannan maalaukseensa elokuussa vuonna 1990. Nyt aikuisena Hanna Kurtti kertoo, ettei taiteilija itse jäänyt mieleen. Hän muistaa kuitenkin vaaleanpunaisen paitansa, jossa oli kukkia.

– Minä olin silloin kauhean pettynyt, kun hän ei maalannutkaan kukkakuvioita tauluun, Kurtti naurahtaa.

Teoksen takana viesti jälkipolville

Taitelijalle itselleen teos jäi kuitenkin mieleen aivan erityisesti.

Jopa niin, että Kuula kirjoitti sen taakse viestin jälkipolville Teoksen takana kehyksessä on lyijykynällä kirjoitettu teksti: "Muistonäyttelyyn. Joskus sitten. Jorma".

Jorma Kuulan maalaamaansa muotokuvaan lisäämä huomautusteksti: "Muistonäyttelyyn joskus sitten".
Risto Koskinen / Yle

Nyt Hanna Kurtin sekä hänen veljensä Heikin muotokuvat ovat esillä Kemin taidemuseossa Kuulan muistonäyttelyssä.

Kurttia Kuulan jättämä viesti hymyilyttää.

– Jorma nimitti minua Hurja-Hannaksi, että ilmeisesti jäin hyvin mieleen. Olin puhelias lapsi, hän muistelee.

"Kuula oli särmäinen ja spontaani"

Lapin taidetoimikunnan varapuheenjohtaja Markku Kokkola ja Jorma Kuula ystävystyivät jo nuorina. Kokkola seurasi Kuulan tietä taiteilijaksi alusta lähtien.

Hän oli mukana ripustamassa tauluja jo Kuulan ensimmäisissä näyttelyissä ja osallistui myös muistonäyttelyn kokoamiseen.

– Hän oli hyvin särmäinen ja avoin. Hän puhui myös henkilökohtaisista asioista hyvin spontaanisti, Kokkola muistaa.

Kuula toimi taiteilijana viidellä vuosikymmenellä.

– Hän oli päättänyt jo hyvin nuorena, että hänestä tulee taiteilija ja taiteilijana hän elämänsä elikin, Kokkola kertoo.

Kokkola kertoo, että Kuula sai arvostusta elinaikanaan jo nuorena lupaavana taiteilijana. Kunnioitus jatkui aina loppuun asti.

Muistonäyttelyä koottiin julkisella haulla

Kuulan muistonäyttelyä varten Kemin taidemuseo käynnisti huhtikuussa julkisen haun. Se tuotti tulosta ja näyttelyyn saatiin yli sata teosta lainaksi.

Esillä on laajasti taiteilijan tekemiä töitä opiskeluajoista aina viimeisimpiin aikoihin saakka, kertoo taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.

– Ripustus on tehty siten, että se alkaa realistisesta kaudesta. Näyttelytilan takaosan teoksista näkyy selvästi taiteilijan eri elämänvaiheet. Hyvin ekspressiivisiä töitä on myös esillä, Kavasvuo kuvailee.

Näyttely on esillä Kemin taidemuseossa elokuun loppuun asti.

Toimitusharjoittelija Jasmiina Vaaraniemi