Nordean tyly talousviesti: Surkeasti menee ja karu totuus lymyää yhä piilossa

Nordean ekonomistit herättelevät suhdannekäännettä odottavia suomalaisia tylyllä tavalla. Alustavien tietojen mukaan Suomen talous supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 prosenttia, mutta todellisuus voi olla tilastojakin karumpi. Voiko taloutta ylipäätään ennustaa?

talous
Nordean kyltti.
Mauritz Antin / EPA

Nordean perusväittämä on, että emme tiedä vielä pitkään aikaan, kasvaako Suomen talous vai ei.Tiedämme varmasti ainoastaan sen, että surkeasti menee.

Nordean pääekonomisti ja tutkimusjohtaja Aki Kangasharju huomauttaa, että tilastot ovat kyllä niin luotettavia kuin vain voivat, mutta ne voivat muuttua rajustikin tarkistusten jälkeen. Tarkistuksia päästään taas tekemään vasta, kun uutta tietoa saadaan käsittelyyn.

Parin vuoden kuluttua nähdään totuus

Nytkin Suomen todellinen bruttokansantuote on ehkä supistunut jopa 0,4 prosenttia. Asia voi selvitä vasta parin vuoden kuluessa. Näin on kokemus opettanut.

– Keskimäärin bkt-lukuja tarkistetaan yleensä alaspäin. Ja näin varsinkin alkuvuoden osalta, koska palveluiden kulutusta ja kysyntää on taipumus yliarvioida.

Asialla ei ole juurikaan merkitystä jos talous kasvaa tasaisesti kolmen, neljän prosentin vauhdilla. Mutta nyt kun liikutaan lamalukemissa eli jatkuvasti nollan tietämillä tai vähän allekin, se merkitsee ennustamisen kannalta vaikeuksia.

– Ja tällä hetkellä emme tiedä juuri mitään alkuvuoden talouskasvusta, Kangasharju selvittää.

Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa mitataan ekonomistin ja talousennustajan ammattitaito ja vainu.

Pörsseistä ja investoinneista johtopäätöksiä

Kaikista tärkeintä on aavistaa, mitä tapahtuu viennille, investoinneille ja yksityiselle kulutukselle. Sen voi tehdä vain aikaisemman kokemuksen perusteella; viimeisimmistä tilastoista kun ei ole mitään iloa ennustamisen kannalta.

Pääekonomisti Kangasharju huomauttaa, että kun tutkimuslaitokset tekevät enemmän tai vähemmän tutkimustyötä, pankkiekonomistit nimenomaan seuraavat taloutta. Eli pörssejä, valuuttoja, yrityksiä, investointipäätöksiä ja lainamarkkinoita. Niistä voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä – jos osaa.

– Meidän asiakkaamme elävät siitä, että tietävät missä mennään. Ja meidän on tiedettävä ja haistettava missä mennään. Ennen kuin tilastot sen paljastavat.

Kasvaako kotimainen kulutus ja investoiko Saksa?

Esimerkiksi näiden viikkojen ja tämän kesän kuumimpia kysymyksiä on, miten lujaa yksityinen, kotimainen kulutus kasvaa. Jos ylipäätään kasvaa.

Toinen Suomen kannalta aivan oleellinen seikka on Euroopan ja etenkin Saksan talouskasvu. Jos Saksassa investoinnit lähtevät kunnolla kasvuun, voi myös Suomen talous lähteä kasvuun. Yritykset uskaltaisivat vihdoin lähteä investoimaan myös Suomessa ja tekemään yrityskauppoja.

Nyt on keskitytty säästämään, saneeraamaan ja tehostamaan. Kun ei ole ollut rohkeutta eikä markkinoita.