Työttömien lapset ovat jo nyt usein osa-aikaisessa hoidossa Pirkanmaalla

Yle Tampereen kahdeksalle pirkanmaalaiselle kunnalle tekemä kysely kertoo, että päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen suunnitellut säästöt hämmentävät kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia. Erityisesti kummastellaan tempoilevaa politiikkaa: säästöaikeet lyövät korvalle elokuun alussa voimaan astuvaa uutta varhaiskasvatuslakia.

Kotimaa
Lasten kenkiä päiväkodin eteisessä.
Yle

Yle Tampere kysyi Tampereen kaupunkiseudun kahdeksalta kunnalta, millaisia vaikutuksia hallituksen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon suunnittelemilla säästötoimilla olisi. Kysely lähetettiin Lempäälään, Kangasalle, Nokialle, Orivedelle, Pirkkalaan, Tampereelle, Vesilahdelle ja Ylöjärvelle.

Määräaikaan mennessä vastaukset saatiin kaikilta muilta kunnilta paitsi Nokialta.

Kotona olevien lapset usein osa-aikahoidossa

Kyselyn perusteella työttömistä perheistä vain harva käyttää subjektiivista oikeutta täysimääräisesti.

Esimerkiksi Pirkkalan kunta arvioi, että noin 11 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista on sellaisia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat työttömiä. Näistä lapsista valtaosa käyttää jo nykyään osa-aikaista hoitoa eli 10:tä tai 15:tä hoitopäivää kuukaudessa. Täysipäiväisessä hoidossa on vain 1% työttömien perheiden lapsista.

Myös Kangasalla suurin osa kotona olevien vanhempien lapsista ei ole päivähoidossa joka päivä. Tänä keväänä heitä on ollut 100.

Työttömien vanhempien lapsista vain harva on Kangasalla kokopäivähoidossa. Lyhytaikaisia työttömyysjaksoja vanhemmilla on enemmän. Tarkkoja euromääriä säästöistä on kunnan mukaan mahdoton arvioida.

Ylöjärvi on kartoittanut viime vuoden syyskuussa asiaa perhevapaiden osalta. Silloin päivähoitoa käyttäviä, perhevapailla olevien vanhempien lapsia oli noin 5% kaikista päivähoidon asiakkaista. Heistä noin kolmannes käytti osapäivähoitoa, loput kokopäivähoitoa.

Varhaiskasvatusjohtajat näkevät subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisessa myös ongelmia: Rajoitukset työttömille toisivat päivähoidon piiriin lapsia, jotka mahdollisesti sukkuloisivat täysipäiväisyyden ja osa-aikaisuuden välillä sen mukaan, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.

Esimerkiksi Pirkkalan varhaiskasvatusjohtaja Liisa Almusa pohtii sitä, että toiminnan organisoiminen niin, että ryhmät eivät paisu kohtuuttomiksi ja jatkuvassa muutoksessa oleviksi, on iso haaste.

Seinät tulevat vastaan

Hoitajien vähentäminen yli 3-vuotiaiden ryhmissä toisi esimerkiksi Pirkkalan kokoisessa kunnassa teoriassa noin 100 hoitopaikkaa lisää. Työntekijöiden määrä vähenisi 12:lla.

Useissa vastauksissa huomautetaan, että kasvavat ryhmät tarvitsevat enemmän tilaa. Esimerkiksi Vesilahden kunnan päivähoidon johtaja Anne Mäki sanoo ykskantaan, että lapsiryhmien suurentaminen tyssää tiloihin.

– Suurimmassa osassa päiväkotejamme ryhmätilat on mitoitettu 21 lapselle. Lapsiryhmän koon suurentaminen ei ole mahdollista useimmissa ryhmissä.

Lähes samoilla sanoilla kysymykseen vastaa Lempäälän varhaiskasvatusjohtaja Tarja Holttinen ja myös Orivedellä seinät tulevat nopeasti vastaan.

– Ryhmätilat on mitoitettu pääsääntöisesti 21:lle lapselle (neliöt / ilmanvaihto), joten ryhmien kasvattaminen ei juuri ole mahdollista, Tarja Holttinen sanoo.

– Orivedellä on useita ryhmiä, jotka toimivat rakennuksissa, joita ei ole suunniteltu alun perin päiväkotikäyttöön. Tiloille on asetettu maksimi henkilömääriä palo- ja terveystarkastajien hyväksymispäätöksissä kun tilat on otettu päivähoitokäyttöön. Ryhmien suurentaminen merkitsisi myös kalustohankintoja. Ryhmien varustelu on 21 lapsen mukaan. Tarvittaisiin sänkyjä naulakoita, pöytiä, tuoleja. Ryhmien suurentaminen lykkäisi tulevia uusien päivähoitoyksiköiden rakentamista edemmäksi tulevaisuuteen, perustelee Jussi Lintunen.

Säästöjä arvioidaan vielä varovasti

Moni vastaaja varoo arvioimasta mahdollisia säästöjä euromääräisesti. Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen sanoo kuitenkin, että todentuessaan täysimääräisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen säästövaikutus olisi noin kahden miljoonan euron luokkaa.

Oriveden varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen arvioi, että subjektiivisen oikeuden rajaamisesta tulisi vain vähäisiä säästöjä, vaikka hän arvioi, että oikeutta käytetään paljon.

– Orivedellä säästö olisi minimaalinen, koska lapset veisivät kuitenkin hoitopaikan. Subjektiivista oikeutta käytetään paljon, karkea arvio on noin 10-15% lapsista, Lintunen sanoo, mutta korostaa, että kyse on näppituntumasta.

Oriveden vanhaiskasvatuksen johtaja kuitenkin laskeskelee, että ryhmäkoon kasvattamisesta koituva säästö voisi olla vuositasolla 100 000-300 000 euroa riippuen toteutustavoista. Kysymysmerkkejä on silti ilmassa.

– Käytännön työn kannalta ongelmana olisi varmasti henkilöstön jaksamisongelmat ja lisääntyneen sairauspoissaolot. Nämä söisivät osan laskennallisista säästöistä. Ryhmien koon kasvattaminen aiheuttaisi myös jonkun verran tuen tarpeen lisääntymistä erityislasten osalta, mikä aiheuttaisi säästöjä syöviä kustannuksia, Jussi Lintunen sanoo.

Rakenteelllisia uudistuksia tarvitaan

Osa vastaajista pitää rakenteellisia uudistuksia hyvinä ja tarpeellisina. Tällä kannalla on esimerkiksi Tampereen kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen.

– On hyvä, että varhaiskasvatuksen rakenteita uudistetaan. Suuremmaksi osin päiväkodeissa toimitaan pienemmissä ryhmissä päivän aikana ja päiväkotiryhmien muodostamisessa otetaan huomioon aina myös tilojen riittävyys lapsimäärää kohden, Kola-Torvinen sanoo.

Myös Kangasalla ollaan valmiita uudistuksiin, mutta ei nyt esitetyillä menetelmillä.

– Ryhmäkokojen kasvattaminen ei välttämättä tuota toivottua eurotuottoa, koska ryhmien rakentamista säätelevät niin monet seikat, esimerkiksi erityistuen tarpeet, esiopetus, sisarusryhmät jne. Jokaiselle lapselle tulisi turvata tietty taso varhaiskasvatuspalveluissa. Keskustelua tulisi käydä siitä, mitä nykyisessä systeemissä olisi muutettavaa ja kehitettävää, ja tätä kautta etsiä myös kustannustehokkuutta, Kangasalan varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo sanoo.

Ylöjärven varhaiskasvatusjohtaja Irma Autio uskoo laadukkaaseen toimintaan jatkossakin.

– Uskon, että toimintaan löydetään sellaisia rakenteita, jotka tukevat lapsen laadukasta varhaiskasvatusta. Ylöjärvellä arkea on jo nyt sen, että iso ryhmä jaetaan kasvattajien kesken ja toimitaan ns. pienryhmissä. En näe paluuta sellaiseen toimintaan, jossa lapset kaiken päivää olisivat kolmen kasvattajan kanssa 21 tai tulevaisuudessa 23 lapsen ryhmissä.

Hyvätuloisten maksuluokka maistuu - tempoilu ihmetyttää

Vastaajilta kysyttiin myös päivähoitomaksuista. Uusi, hyvätuloisten maksuluokka maistuu varhaiskasvatusjohtajien mielestä paremmalta kuin päivähoitomaksujen nostaminen kaikilta.

Hyvätuloisten maksuluokan puolesta liputtivat kaikki, jotka tähän kysymykseen vastasivat. Tällä kannalla olivat Ylöjärven, Vesilahden, Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan varhaiskasvatuksen johtajat.

Nyt voimassa oleva päivähoitolaki mahdollistaa lapsimäärän ylityksen päiväkodissa satunnaisesti. 1.8.2015 voimaan astuvassa varhaiskasvatuslaissa ryhmäkoon ylittämiseen suhtaudutaan tiukemmin.

– Uutta varhaiskasvatuslakia ja on odotettu pitkään. Se ei ehdi edes astua voimaan, kun jälleen on tulossa muutoksia, sanoo Lempäälän varhaiskasvatusjohtaja Tarja Holttinen.

– Voimaan astuvan lain vuoksi päiväkotiryhmien täyttöä on tarkasteltu tiukemmin. Hallituksen esitys tavallaan kompensoi osittain 1.8.2015 laista aiheutunutta hoitopaikkamenetystä, sanoo Anne Mäki Vesilahdelta.