Kahvikonkarin neuvoilla kiehautat täydelliset nokipannukahvit

Kun lähes joka kodista löytyy nykyään kahvinkeitin, pannukahvista on tullut harvinaista herkkua. Vielä astetta eksoottisempaa kahvista tulee, kun se valmistetaan avotulella.

ilmiöt
Pannukahvit tulilla.
Mikko Tuomikoski / Yle

Kun Pauli Komppula laittaa nuotion tulille ja ryhtyy kahvinkeittoon, paikalle kerääntyy väkeä savun ja kahvintuoksun houkuttelemana. Nokipannukahvi on ulkoilmatapahtumien vetonaula, mies tietää.

– Tämä on perinteikäs tuote, joka on joiltain päässyt jo unohtumaan. Eilispäivän arjesta on tullut nykypäivän eksotiikkaa.

Ennen joka talossa osattiin keittää pannukahvia. Nykyään suurin osa Suomessa juodusta kahvista valmistetaan kahvinkeittimillä.

Veden voi keittää, mutta kahvi vain kiehautetaan.

Pauli Komppula

– Suomessa myytävästä kahvista 90 prosenttia on suodatinkahvia. Loput 10 prosenttia on pannu- ja erikoiskahveja, ruotsalaisen Johan & Nyström -kahvipaahtimon liiketoiminnoista Helsingissä vastaava Lari Salomaa sanoo.

Kahvia ei saa keittää

Pannukahvin valmistamisessa välineet ovat yksinkertaiset. Maku syntyy keittäjän taidoista.

– Nokipannukahvin valmistamiseen tarvitaan nokinen pannu, kahvia ja vettä, Komppula sanoo.

Suomessa sanotaan usein, että keitetäänpä kahvit, mutta kahvia ei saa keittää.

Suomessa myytävästä kahvista 90 prosenttia on suodatinkahvia.

Lari Salomaa

– Ei tietenkään. Veden voi keittää, mutta kahvi vain kiehautetaan. Aito nokipannukahvi nostetaan avotulelle kiehahtamaan kolme kertaa ja sitten se nostetaan sivuun selkenemään, mikä on tärkeä vaihe. Näin tulee paras lopputulos, konkari tietää.

– Minulla on erityinen katajainen kahvisauva, jolla nostan pannua ja jonka avulla tiedän, milloin kahvi kiehahtaa ja milloin se pitää nostaa tulelta pois, valistaa Komppula.

Pauli Komppula keittää nokipannukahveja.
Pauli Komppulan bravuuri ovat nokipannukahvit. Mikko Tuomikoski / Yle

Oikeat raaka-aineet ovat tärkeitä

Pannukahvikonkarin mielestä hanavesi ei ole paras raaka-aine nokipannukahviin.

Nokipannukahvin valmistamiseen tarvitaan nokinen pannu, kahvia ja vettä.

Pauli Komppula

– Itse suosin tuoretta lähdevettä, se on parasta. Valmiiksi pullotetut vedet voivat toki olla kelvollisia, mutta ne ovat saattaneet seistä kaupan hyllyllä pitkään ennen myyntiä, mikä taas vaikuttaa makuun, Komppula sanoo.

Kahvipaahtimon Lari Salomaa huomauttaa, että suomalainen vesi on pehmeämpää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tällä on suuri vaikutus kahvin makuun.

– Veden pehmeys mahdollistaa sen, että Suomessa suositaan vaaleita paahtoja. Eteläisemmästä Euroopasta tuttu tumma paahto on omiaan peittämään ei toivottuja makuja, eli vaalea paahto on myös laadun tae, muistuttaa Salomaa.

Kahvi tehdään juotavaksi, ei seisotettavaksi

Jos kahvihetkestä haluaa tehdä elämyksen, tuoreus on kaiken a ja o.

– Kahvin oikea määrä on tärkeää. Kahvia mitataan kourallinen jokaista juojaa kohden ja sitä valmistetaan kerrallaan vain sen verran kuin on tarvis. Kahvi on tuoretuote, eikä sitä pidä seisottaa, Komppula sanoo.

Eteläisemmästä Euroopasta tuttu tumma paahto on omiaan peittämään ei toivottuja makuja, eli vaalea paahto on myös laadun tae.

Lari Salomaa

Lari Salomaa muistuttaa, että kahvi alkaa vanhentua heti papujen jauhamisen jälkeen.

– Leikkimielisesti olen joskus todennut, että kahvin pitäisi olla marketeissa vihannesosastolla mieluummin kuin kuivatavaroiden joukossa.

Kahvimerkkien tai -valmistajien paremmuuteen Komppula ei ota kantaa. Tärkeintä nokipannukahvien valmistuksessa on merkin sijaan kahvin karkeus.

– Käytän nokipannukahvin valmistukseen perinteistä pannujauhatusta. Kahvimerkki taas on jokaisen oma makuasia.