Tällaisille koneille Ilmavoimat etsii seuraajaa – katso harvinaiset Ylen arkistovideot Vampista Hornetiin

Ilmavoimat on hankkimassa uutta hävittäjää Hornetien seuraajaksi. Esiselvitys korvaavista hankinnoista julkaistaan tänään torstaina. Yle esittelee Vampireista 50-luvulla alkaneen Suomessa käytössä olleiden suihkuhävittäjien historian.

Kotimaa

De Havilland D.H. Vampire Mk.52 ja De Havilland D.H. 115 Vampire Trainer Mk.55

Britanniassa tehty ja suunniteltuyksimoottorinen suihkuhävittäjä,joka ei ehtinyt toisen maailmansodan taisteluihin. Koneen huippunopeus on 825 km/h ja sen lakikorkeus on 12 200 metriä. Lentomatka on 1 755 kilometriä. Harjoitusmallin, Trainer Mk.55:n lentomatka on hieman pidempi.

Vampire oli Suomen ensimmäinen suihkuhävittäjä.
Vampire oli Suomen ensimmäinen suihkuhävittäjä.

Koneessa oli aseena neljä tykkiä. Lisäksi koneen siipien alle pystyttiin laittamaan pommeja tai raketteja.

"Vamppi" oli Suomen Ilmavoimien ensimmäinen suihkuhävittäjä. Mallin Mk.52-koneista ensimmäiset tuotiin Englannista Porin lentokentälle 22. tammikuuta 1953.

Vuonna 1955 Ilmavoimat sai yhdeksän kaksipaikkaista Mk.55-konetta. Tässä tyypissä oli Suomessa ensimmäisenä koneena heittoistuin.

Vampiret olivat Ilmavoimien käytössä aina heinäkuuhun 1965 saakka. Museoissa koneista on muutamia.

Folland Gnat Mk.1

On täysmetallinentorjuntahävittäjä, joita Suomeen ostettiin yhteensä 12. Koneista kahta käytettiin valokuvaustiedustelutehtävissä. Esimerkiksi Britannian ilmavoimat eivät ottaneet sitä koskaan hävittäjäkäyttöön, vaikka kone suunniteltiin Britanniassa.

Gnatilla rikottiin ensimmäisenä koneena Suomessa äänivalli.
Gnatilla rikottiin ensimmäisenä koneena Suomessa äänivalli.

Koneen suurin nopeus oli 1 040 kilometriä tunnissa hieman yli 12 000 metrin korkeudessa. Koneen lakikorkeus oli 14 600 metriä ja suurin lentomatka 1 850 kilometriä.

Suomeen ensimmäiset Gnatit tulivat heinäkuussa 1958. Koneella ylitettiin Suomessa ensimmäisen kerran äänivalli.

Merkittävää oli se, Gnateja aiottiin valmistaa lisenssillä myös Suomessa. Hanke kaatui eduskunnan vastustukseen. Viimeinen Gnat katosi ilmavoimien vahvuudesta syksyllä 1972.

”Nutikkoja” tuhoutui eri onnettomuuksissa viisi. Turmissa kuoli yksi lentäjä.

Fouga Magister

RanskalainenFouga Magisteroli monessa maassa käytetty hyvin yleinen suihkuharjoituskone, joka sittemmin otettiin myös palveluskoneeksi. Sitä käytettiin muun muassa Saksassa ja Israelissa, jossa se oli mukana kuuden päivän sodassa.

Suomessa on vieläkin kaksi lentokelpoista Fougaa.
Suomessa on vieläkin kaksi lentokelpoista Fougaa.

Suomeen Fougia eli ”Kukkopillejä” ostettiin 18. Lisäksi niitä tehtiin Valmetin lisenssillä yhteensä 62. Koneista kymmenen tuhoutui lentäjien kuoleman vaatineissa onnettomuuksissa. Heittoistuimettoman koneen historia on Ilmavoimiemme synkin. Yhteensä konetyypille sattui 21 onnettomuutta.

Nykyisin Fougista on Suomessa lentokelpoisina kaksi konetta.

Koneen maksiminopeus oli 650 kilometriä tunnissa ja sen lakikorkeus oli 10 500 metriä. Suurin lentomatka on tuhat kilometriä.

Koneeseen pystyi asettamaan kaksi konekivääriä koneen nokkaan ja siipiin pystyi asentamaan rakettikasetteja tai ohjuksia.

MiG

Suomeen hankittiin vuosina 1962-1982 lukuisia erimallisiaMiG-hävittäjiä.Meillä oli käytössä Migejä tyyppiä MiG-15UTI, MiG21F-13, MiG-21U, MiG-21US ja MiG-21UM sekä MiG-21bis. Neuvostoliittolaisia koneita käytettiin aina vuoteen 1998 saakka, 15-mallin migejä 1970-luvulle saakka.

Mig-15UTI oli ensimmäinen Suomeen ostettu Mig.
Mig-15UTI oli ensimmäinen Suomeen ostettu Mig.

Koneen hankinta liittyi 1960-luvun maailmanpoliittisiin tapahtumiin.

MiG-21-tyypin kone on edelleenkin maailman eniten valmistettu yliääninen suihkukone. Sitä on tehty yli 11 000 kappaletta. MiG-15UTI:a on tehty yli 12 000.

MiG-15UTI:n eli "Mukelon" nopeus oli 1 015 kilometriä tunnissa ja siihen pystyttiin laittamaan yksi konekivääri tai tykki. Koneen lakikorkeus oli 14 600 metriä ja lentomatka pisimmillään 1 265 kilometriä. Oikeasti Mukelo oli jatkokoulutuskone.

Migejä on aina pidetty hyvinä koneina lentää. Usealla MiG21-tyypin koneella pystyttiin lentämään kaksinkertaisella äänennopeudella.

Esimerkiksi MiG-21 UTI Koneen lakikorkeus oli 18 000 metriä ja koneeseen pystyi laittamaan konekiväärin, raketteja ja kaksi ilmataisteluohjusta.

MiG-21BIS-versiossa oli aseena rungon alla kaksipiippuinen Gsh23-tykki. Viimeiset Bis-tyypin koneet saatiin käyttöön vuonna 1986.

Draken

RuotsalaisiaSaab Drakeneitaoli Ilmavoimien käytössä noin 50. Ensimmäisenä otettiin käyttöön vuonna 1972 vuokratut koneet. Viimeinen Draken poistettiin kalustosta vuonna 2000. Meillä oli käytössä mallit J 35BS, 35CS, 35FS ja 35S. Osa koneista koottiin Suomessa ja osa koneista on edelleen varastoituna.

Kaksoisdeltasiipinen Draken lensi Suomen taivaalla liki 30 vuotta.
Kaksoisdeltasiipinen Draken lensi Suomen taivaalla liki 30 vuotta.

Koneen erikoisuutena oli sen kaksoisdeltasiipinen rakenne.

Drakenin huippunopeus oli noin 1,8 machia ja koneella pystyy lentämään 1 270 kilometriä. Koneen lakikorkeus on 20 kilometriä ja siinä oli automaattitykki ja ohjukset.

Draken oli erittäin turvallinen kone, sillä vuosina 1972-2000 onnettomuuksissa menetettiin vain yksi kone ja ohjaaja.

F/A-18 Hornet

Suomeen on ostettu yhteensä 64 McDonnell DouglasF-18 Hornet–hävittäjää. Koneista seitsemän on kaksipaikkaisia F-18D-koneita ja loput yksipaikkaisia F-18C-koneita. Ensimmäinen kaksipaikkaisista koneista tuli Suomeen marraskuussa 1995. Yksipaikkaiset koottiin Suomessa ja viimeinen niistä otettiin käyttöön elokuussa 2000.

Suomi etsii seuraajaa Horneteille. Päätös uudesta koneesta tehtäneen vuoden 2019 jälkeen.
Suomi etsii seuraajaa Horneteille. Päätös uudesta koneesta tehtäneen vuoden 2019 jälkeen.

Suomessa koneista käytettiin aluksi tunnusta F-18, koska meille ei koneisiin ostettu rynnäkkökäyttöön kuuluvaa aseistusta. Sittemmin koneet on muutettu myös rynnäkkökäyttöön soveltuviksi, joten konetyyppi on nyt F/A-18.

Koneissa käytetään siipien alla neljää keskimatkan ilmataisteluohjusta ja kahta ilmataisteluun käytettävää infrapunaohjusta. Lisäksi koneessa on konetykki. Ohjuksia voi taistelutilanteessa olla enemmänkin.

Nyt koneilla voi pudottaa myös pommeja. Ensimmäinen pudotus tehtiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla 2015.

Suomessa on tuhoutunut kaksi Hornetia kokonaan eri onnettomuuksissa. Kukaan ei ole kuollut turmissa.

Hornetin maksiminopeus on 1 915 kilometriä tunnissa ja sen lakikorkeus on 15 kilometriä. Rynnäkkötehtävissä koneen lentomatka on noin tuhat kilometriä ja hävittäjätehtävissä noin 740 kilometriä. Muuten lentomatka on enimmillään 3 700 kilometriä.

Tarkennettu: 12.06.2015 kello 6.45. Fouga Magister on suihkuharjoituskone, ei hävittäjä. Lisäksi Suomella ei ole ollut käytössä MiG-21US-versiota ja Bis-versiossa on kiinteä ase.