Professorit varoittavat EK:n talkookirjeen seurauksista: Uhkana tieteenalojen eriarvoistuminen

Hyvinvointitutkimuksen professori Juho Saari huomauttaa, että yksilöiden hyväntekeväisyys on yleensä osa sellaisia yhteiskuntia, jotka ovat eriarvoisia ja joissa tuloerot ovat suuret.

Kotimaa
Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopistoJyrki Lyytikkä / Yle

Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri pitävät Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Matti Alahuhdan lähettämää talkookirjettä pääosin positiivisena ulostulona.

Alahuhta lähetti eilen maanantaina 16 000 EK:n jäsenyritykselle kirjeen, jossa hän kehottaa yritysjohtajia harkitsemaan rahan lahjoittamista jollekin yhteiskunnan alueelle tai alentamaan palkkaansa. Alahuhta kertoo kirjeessä itse päättäneensä lahjoittaa huomattavan summan koulutukseen ja tutkimukseen seuraavan neljän vuoden aikana.

Tässä on se ongelma, että kun he kohdentavat itseään lähellä oleville tahoille, he kohdentavat todennäköisesti joko Aalto-yliopistoon tai muille teknisille aloille.

Juho Saari

Professorien mielestä kirjeessä ei ole sinänsä mitään moitittavaa. Ongelmallista on kuitenkin lahjoitusten kohdentuminen.

– Tässä on se ongelma, että kun he kohdentavat itseään lähellä oleville tahoille, he kohdentavat todennäköisesti joko Aalto-yliopistoon tai muille teknisille aloille, Juho Saari pohtii.

Myös Helsingin yliopistossa professorina toimiva Kaarle Hämeri näkee lahjoituksissa uhkana sen, että alueellinen tasapuolisuus tai tutkimusalojen välinen tasapuolisuus voi kärsiä.

– Helposti liike-elämässä nähdään insinööritieteiden ja kauppatieteiden ja tämän tyyppisten, liike-elämää lähellä olevien tieteiden, relevanssi heidän omaan toimintaansa ja jotkut muut tieteenalat voivat jäädä siinä syrjään, Hämeri sanoo.

"Ihmiset saavat itse päättää kohdentumisesta"

Saari huomauttaa, että julkinen valta kohdentaisi rahoja koulutukseen ja tutkimukseen todennäköisesti eri tavoin.

– Tässähän on kysymys siitä, että nyt ihmiset itse päättävät, mihin he kohdentavat, Saari tiivistää.

Hämeri pitää lahjoituksia pääosin hyvänä asiana, mutta niiden varaan ei pidä laskea liikaa.

– Oma mielipiteeni on vahvasti se, että meidän yliopistojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän tulisi perustua pääosin yhteiskunnan verorahoin tehtävään työhön. Sitten siihen päälle laatua nostamaan tai täydentämään yksityinen raha mielellään otetaan vastaan, Hämeri sanoo.

Saari huomauttaa, että yksilöiden hyväntekeväisyys on yleensä osa sellaisia yhteiskuntia, jotka ovat eriarvoisia ja joissa tuloerot ovat suuret.