1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Tutkija: Hallituksen tilannekuva on uponnut kansaan

Suomalaiset tuntuvat tiedostavan maan taloudellisen tilanteen. Sen sijaan siitä, miten tilanteesta noustaan, ollaan erimielisiä. Näin Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä listaa Ylen verkkokeskustelusta löytämiään asioita. Keskustelu lähti liikkeelle sunnuntailisien poistamisesta.

politiikka
Kuvassa punavalkoinen kauppakeskuksen kyltti, joka kertoo aukioloajat.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Markku Jokisipilän mukaan verkkokeskustelu oli jakautunutta, ja ääripäät olivat kaukana toisistaan. Ilmiselvää puoluepoliittista keskustelua ei ollut. Politiikkaan viitattiin, mutta suurin osa lähti kommenteissaan muulta pohjalta. Monet tavallisen ihmisen näkökulmasta.

– Tästä keskustelusta löytyy sellainen viesti, josta Juha Sipilä hallituksineen voi olla tyytyväinen. Suuri tilannekuva, jonka mukaan maana ja kansantaloutena olemme hyvin vaikeassa ja hankalassa tilanteessa. Se on laajalla rintamalla lyönyt läpi ja ihmiset ovat sen hyväksyneet.

– Keskustelijoiden arvion mukaan nyt on pystyttävä tekemään sellaisia rakenteellisia toimia, jotka saattavat olla kipeitäkin. Ne saattavat myös merkitä, että näistä kuuluisista saavutetuista eduista eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa joudutaan luopumaan.

Kustannusrakennetta pitää keventää, mikäli menestyvää yritystoimintaa toivotaan lisää. Työmarkkinakahleita on nykyään aivan liikaa, joten Häkämiehen ehdotuksella on hyvät perusteet. (Jakovara)

– Tämän keskustelun perusteella voi ajatella, että istuva hallitus voi katsoa saaneensa valtakirjan, koska tämä taloudellisen tilanteen vaikeuden tunnustaminen on ollut yksi keskeisiä viestejä, joita Sipilän hallitus on halunnut antaa, sanoo Jokisipilä.

Linja tunnustetaan, mutta sitä arvostellaan

Vaikka tilanne tunnustetaan, hallituksen valitsema saa linja kritiikkiä.

– Näkökulma on nimenomaan se, että leikkaukset ja kipeimmät toimet eivät kohdistu yhteiskunnassa tasaisesti.

Jokisipilän mukaan aika moni kommentoija oli sitä mieltä, että parhaimmin toimeentulevat ryhmät yhteiskunnassa eivät joudu tinkimään samalla tavalla omista eduistaan, kuin on tilanne pienituloisten, lapsiperheiden eläkeläisten ja vähemmän ansaitsevan työtätekevän väestön ryhmässä.

Tämän keskustelun perusteella voi ajatella, että istuva hallitus voi katsoa saaneensa valtakirjan.

Tutkija Markku Jokisipilä

– Selkeästi oli luettavissa ajatus, että monet ihmiset ovat sitä mieltä, että tässä on lähdetty vahvasti kuristamaan tiettyjen ryhmien etuja suomalaisessa yhteiskunnassa. Jotkut muut taas pääsevät huomattavasti vähemmällä tai eivät joudu osallistumaan lainkaan yhteisiin talkoisiin.

"Työreformia pukkaa" kirjoitin jo ennen vaaleja, kun keskustan ehdokkaita esiteltiin ja tämäkin sunnuntai "poisto" kuuluu siihen . Nyt jos koskaan työntekijöiden saavutettujen oikeuksien kimppuun on käytävä. Toista mahdollisuutta ei ehkä tämän neljän vuoden jälkeen tule. Tuotannollinen ja taloudellinen irtisanominenkin tuli aikoinaan jäädäkseen ihan rutiiniksi nykyään. Vieläkin sattuu sydämestä asti 90-luvulla koettu epäoikeudenmukainen irtisanominen parhaassa työiässä. (Vain työssä oleville haittaa)

Sunnuntain merkitys muuttuu

– Aika monessa kommentissa tuntui olevan suosittua, että sunnuntailisät poistetaan. Huomiota kiinnitti myös se, että nykymaailmassa sunnuntai alkaa olla vain viikonpäivä siinä missä muutkin. Kristinuskosta kumpuavia syitä sunnuntain erityisasemalle nykyisessä, maallistuneessa yhteiskunnassa ei ole, pohtii Jokisipilä.

– Sitä kautta yksi joskus olennainen ja tärkeä peruste sunnuntailisille on poistunut

Tasa-arvoisuuden nimissä sunnuntailisät pitäisi poistaa. Ei ole oikein, että samasta työstä saa eri palkan riippuen minä päivänä sen tekee. (jussi)

Keskustelijat myös muistuttivat ay-liikkeen ponnisteluista asiassa. Moni halusi lisät myös säilyttää.

Viikonloput kuuluvat perheelle, suvulle ja ystäville. On kohtuullista saada lisäkorvaus ilta-, yö ja viikonlopputyöstä. ( Samaa mieltä)

Häkämies herätti

Markku Jokisipilän mukaan keskustelun pohjana ollut Jyri Häkämiehen kommentti ohjasi keskustelun suuntaa:

– Tuntuu, että hän on hahmona sellainen, joka herättää negatiivisia tunteita. Häkämies herätti... raivo on liian voimakas sana, mutta selkeästi vastarinnan halua ja perinteistä argumentointia.

Suomessa on surkeat johtajat ja elimkeinoelämän johto vielä surkeimmissa käsissä, kun tällaisilla keinoilla aioitaan tämän maan kilpailukykyä tehostaa? Aina työntekijäin kukkarolla ensin? Katsokaa peiliin siellä ja vaihtakaa porukkaa ja uudistukaa ajatuksissanne. Tehkää jotain ! (johtajat)

Lue seuraavaksi