Tutkija: Ei kannata pelätä kemikaaleja – mutta lapsentekoikäisistä syytä olla huolissaan

Ympäristön myrkyt ovat riski varsinkin raskaana oleville ja lapsia ehkä vielä saaville. Myrkkyjä tulee muun muassa arjen käyttöesineistä kuten vaatteista ja elektroniikasta, mutta monet saasteet siirtvät pohjoiseen esimerkiksi ilmavirtojen mukana.

Kotimaa
Nainen kantaa ostoskoria kaupan käytävällä.
YLE

Saasteiden ja ympäristömyrkkyjen vaikutusta pohjoisen ihmisiin tutkinut Jon Øyvind Odland sanoo, että hän ei ole huolissaan, että kemikaalit aiheuttaisivat haittaa hänelle.

Jos hän olisi kuusikymppisen miehen sijaan nuori nainen, joka on raskaana tai aikoo vielä hankkia lapsia, tilanne olisi toinen.

– Kaikkein herkin kausi on ennen syntymää.

Puberteetin alkamisaika, vauvan aivojen kehitys, rokotteiden teho, sukusolujen laatu ja määrä – muun muassa näihin asioihin ympäristön kemikaalit vaikuttavat.

Kemikaaleja on kaikkialla. Niitä tulee ruuasta, kodinkoneista ja tekstiileistä, norjalaistutkija muistuttaa.

Odland huomauttaa, että usein ei ajatella, kuinka tehokkaasti kemikaalit pääsevät imeytymään ihoa vasten osuvista vaatteista. Lääkärinä hän saattaa määrätä jotain hormonia annosteltavaksi ihon kautta.

Myrkkyjä tulee myös ruuasta, jota kulkeutuu pohjoiseen esimerkiksi ilma- ja merivirtojen kautta. Niitä tulee jopa arktiselle alueelle kuten Suomen Lappiin esimerkiksi Aasiasta ja Keski-Euroopasta.

– Pohjoisessa asuvat ovat uhreja, Odland sanoo.

Tupakka ja alkoholi myrkkyjä suurempi huolenaihe

Odland ei kuitenkaan halua, että ihmiset suorastaan pelkäisivät oman terveytensä puolesta. Hän muistuttaa, että ympäristöstä saatavat raskasmetallit kuten lyijy ja elohopea ja muut vaaralliset kemikaalit ovat vain yksi riskitekijä. Yleensä paljon suurempia haittoja ovat esimerkiksi tupakka ja alkoholi.

– Jos odottava äiti polttaa kolmekymmentä tupakkaa päivässä, en varoittaisi häntä ruuan raskasmetalleista.

Norjassa tutkittiin hiljan, saavatko lapset liikaa ympäristömyrkkyjä äidinmaidosta ja pitäisikö ihmisiä kehottaa välttämättään rintaruokintaa. Tulos oli, että imetyksen hyödyt ovat suuremmat kuin sen haitat.

Pahimpia myrkkyjä ei enää ole, muita kyllä

Odland vakuuttaa, että esimerkiksi pahamaineisen DDT:n kaltaisia myrkkyjä ei enää pitäisi päästä markkinoille. Monessa maassa 1970-luvulla syöpäriskin takia kiellettyä DDT:tä on edelleen ympäristössä, sillä aine häviää hitaasti.

Jos äiti polttaa kolmekymmentä tupakkaa päivässä, en varoittaisi häntä ruuan raskasmetalleista.

Jon Øyvind Odland

Nykykemikaalit ovat vaikutukseltaan esimerkiksi DDT:tä lyhytkestoisempia, mutta usein niille altistutaan jatkuvasti ja joka paikassa. Uusia kemikaaleja tulee markkinoille koko ajan. Ne voivat vaikuttaa vaikka vaatteen tai materiaalin koostumukseen.

Usein uusien aineiden tarkat reseptit ovat liikesalaisuuksia.

– Täydellisessä maailmassa teollisuus kertoisi, mistä sen käyttämät aineet koostuvat. Nyt olemme kuin etsiviä.

Odland sanoo, että teollisuus yleensä haluaa vankkoja todisteita ennen kuin jokin kemikaali kielletään; terveyden näkökulmasta haitat pitäisi kuitenkin huomata heti, ettei niistä ehdi koitua peruuttamatonta haittaa jopa vielä syntymättömille sukupolville.