Varhaiskasvatuksessa ei hätkähdetä leikkaussuunnitelmia

Kemin ja Tornion varhaiskasvatuksessa nähdään subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tarpeelliseksi uudistukseksi. Myös esikoulun jälkeisen päivähoidon muuttaminen kerhotoiminnaksi toivotetaan tervetulleeksi muutokseksi.

päivähoito
barbileikki, päiväkoti
Kati Siponmaa / Yle

Subjektiivisen päivähoidon rajaaminen on Kemi-Torniossa odotettu uudistus. Kummankin kaupungin varhaiskasvatuksessa nähdään, että päivähoito-oikeuden rajaaminen on perusteltua silloin, kun jompikumpi vanhemmista on kotona.

– Jos vanhemmat ovat kotona joko työttömänä, vanhempainvapaalla, äitiyslomalla tai kotihoidontuella, niin minusta on täysin oikeutettua, että lapsi saa silloin olla kotona vanhempiensa kanssa, Kemin päivähoidonjohtaja Kaisa Rauvala perustelee.

Rauvala tähdentää, että päivähoito-oikeuden rajaamisen jälkeenkin lapsella on yhä oikeus osapäivähoitoon.

– Rajaaminen ei tarkoita sitä, että lapsi ei olisi ollenkaan varhaiskasvatuksen piirissä, vaan hänellä on oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Minun mielestäni se on riittävää siinä tapauksessa, että vanhemmat ovat kotona.

Torniossa ollaan samoilla linjoilla. Päivähoidonpäällikkö Riitta Keloneva sanoo olevansa ehdottomasti sitä mieltä, että päivähoito-oikeuden rajaaminen on paikallaan.

– Mutta tilalle täytyy olla varhaiskasvatuskerhoja, joiden järjestämisen pitäisi olla kuntien vastuulla, Keloneva toteaa.

Leikkauksille ymmärtämystä

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen lisäksi hallitus suunnittelee muun muassa ryhmäkokojen kasvattamista ja esikoulun jälkeisen päivähoidon muuttamista kerhotoiminnaksi.

Ammattiliitot ovat reagoineet vahvasti leikkaussuunnitelmiin ja myös lapsiasiavaltuutettu on huolissaan lasten eriarvoistumisesta. Kemi- Tornion päivähoidossa asiaan ei kuitenkaan suhtauduta yhtä ynseästi.

Jos vanhemmat ovat kotona joko työttömänä, vanhempainvapaalla, äitiyslomalla tai kotihoidontuella, niin minusta on täysin oikeutettua, että lapsi saa silloin olla kotona vanhempiensa kanssa.

Kaisa Rauvala

– Ryhmäkoon suurentuminen ei tarkoita sitä, että ryhmässä olisi aina 24 lasta. Ryhmä voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen osaan. Kun subjektiivista päivähoitoa rajataan, silloin eteen tulee päiviä, jolloin kaikki lapset eivät ole paikalla, Rauvala kuvaa.

Myöskään Riitta Keloneva ei näe ryhmäkoon kasvamista kolmella lapsella täysin negatiivisena asiana.

– Jotta pedagogiikka olisi laadukasta, vaatii se kuitenkin työntekijöiltä nykyistä enemmän suunnittelua ja tiimityöskentelyä, Keloneva korostaa.

Koulutusvaatimuksista eri mieltä

Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten höllentämiseen kaupungeissa suhtaudutaan eri tavoin. Kaisa Rauvalan mielestä se olisi järkeenkäypä uudistus.

– Esimerkiksi perhepäivähoitajien roolia päiväkotien työntekijänä olisi pohdittava tässä tilanteessa. Kuinka heitä voisi hyödyntää päiväkodeissa vertaisena työntekijöinä yhtä lailla kun he vastaavat omissa kodeissaan neljästä lapsesta?

Keloneva puolestaan torppaa ajatuksen heti alkumetreille.

– Minun mielestäni kelpoisuusvaatimuksia ei saa höllentää. Itse arvostan koulutusta ja meillä on mielestäni tällä hetkellä hyvä koulutusjärjestelmä.

Päivähoito kerhotoiminnaksi

Kemissä ja Torniossa ollaan samaa mieltä myös siitä, että esiopetuksen jälkeinen päivähoito voitaisiin korvata kerhotoiminnalla.

– Silloin pystymme tekemään paremmin yhteistyötä ykkös- ja kakkosluokkien iltapäivätoiminnan kanssa. Se myös yhtenäistää eskarin ja koulun välistä kuilua, Rauvala sanoo.

Myös Keloneva näkee asiassa hyviä puolia. Hänen mielestään nykyisessä systeemissä on oikaisemista vaativa epäkohta.

– Lastentarhaopettajan vastuulla esikoulussa voi olla 13 lasta. Kun eskari loppuu ja alkaa päivähoito, niin hänen vastuullaan voi olla enää seitsemän lasta.

Hänen mielestään kerhotoimintaa voi vetää iltapäiväkerhon ohjaaja.

– Heillähän on siihen koulutus ja koulutusta myös ryhmänhallinnasta. En näkisi sitä lainkaan huonona asiana, Keloneva toteaa.