Taloustutkija: Johtajien palkka-alen toteutuminen epätoivottavaa

Tuhansien yritysjohtajien palkkojen leikkaaminen pienentäisi verokertymää merkittävästi. Tutkijoiden mukaan hyväntekeväisyyspuhe voi jopa johtaa keskustelua harhaan.

Aamu-tv
Kirsi Piha, Lauri Holappa ja Anu Koivunen Ylen Aamu-tv:ssä keskiviikkona.
Kirsi Piha, Lauri Holappa ja Anu Koivunen Ylen Aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Yritysjohtajien laajamittainen osallistuminen palkkojen alennukseen pienentäisi verokertymää, muistuttaa taloustutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.

– Jos syntyisi sen tyyppinen liike, että 16 000 yritysjohtajaa lähtisi mukaan, niin siinä tapauksessahan tämä ennen kaikkea olisi hyvin epätoivottavaa, koska silloin sillä olisi aidosti jo hyvin negatiivinen vaikutus verokertymään, Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Holappa muistutti.

Eivät esimerkiksi pihatalkoot ole missään sellaisia, että alakerrasta on pakko osallistua ja yläkerrassa voidaan miettiä, tullaanko vai ei.

Lauri Holappa

Viestintätoimisto Ellun Kanojen mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha sen sijaan näki hyvään tahtoon perustuvan palkka-alen ennen kaikkea positiivisena asiana.

– Tässä piilee tosi iso mahdollisuus yllätykselle myös. Mielestäni kuvastaa jotain todella erikoista suomalaisesta kulttuurista, että ollaan näin vihaisia siitä, että joku vapaaehtoisesti ehdottaa jotain, mikä pienentää hänen omia etujaan, Piha kummasteli.

Tukholman yliopiston mediatutkimuksen professorin Anu Koivusen mukaan vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja palkanalennuksiin perustuvaan osallistumiseen kohdistuva kritiikki on kuitenkin ymmärrettävää tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa.

– Julkisessa keskustelussa esitetään voimakkaita rakenneuudistuksia, jotka synnyttävät konfliktitilanteita, ja sitten toisella kädellä tarjotaan armeliaisuutta, hyväntekeväisyyttä ja pienia satsauksia. Tämä synnyttää varmasti paljon hyvää mieltä mutta myös tietoisuutta siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta valita, Koivunen analysoi.

Talkoista puhuminen retoriikkaa

Sekä Lauri Holapan että Anu Koivusen mukaan palkka-alen ympärillä käytävää keskustelua värittää pyrkimys retorisin keinoin vaikuttamiseen.

– Talkoistahan tässä ei ole kyse, koska talkoot Suomessa ovat perinteisesti tarkoittaneet sitä, että kaikki voivat tulla mukaan. Eivät esimerkiksi pihatalkoot ole missään sellaisia, että alakerrasta on pakko osallistua ja yläkerrassa voidaan miettiä, tullaanko vai ei. Tässä on nimenomaan kyse tietyille ryhmille kohdistetuista pakoista ja tiettyjen ryhmien vapaaehtoisesti tekemästä valinnasta, Holappa linjaa.

Hän myös muistuttaa, että vapaaehtoinen valitseminen kuvastaa sitä, että kyseessä ei ole ryhmän kannalta valtavasta uhrauksesta.

– Jonkinlaisesta teosta tässä on kyse, mutta en näe tätä kauhean mielenkiintoisena tai merkittävänä tekona monessakaan mielessä. Kyse on lähinnä siitä, että on ryhmiä, jotka vapaaehtoisesti valmiita lähtemään mukaan, ja ryhmiä, joilta nimenomaan pakolla vaaditaan asioita, Holappa totesi.

Lahjoitusten ympärillä pyörivä keskustelu voi hänen mukaansa olla jopa haitallista, kun lahjoitukset muodostaisivat vain murto-osan siitä, mitä samaan aikaan ollaan leikkaamassa.

– Tässä vesittyy se kokonaiskuva siitä, mitä esimerkiksi koulutussektorille ja ennen kaikkea yliopistoille on tapahtumassa, hän kritisoi.