Katutaideyhdistys elvyttää kuopiolaista graffitikulttuuria – laiton galleria vaneritehtaalla

Harrastajien mukaan Kuopion graffitiskene on hiljainen. Samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna maalareita on vain muutamia. Kaupungin merkittävin graffitikeskittymä löytyy Itkonniemen vanhan vaneritehtaan tiloista.

Kotimaa
Rap-artisti Niko Nova graffitiseinän edessä.
Toimittaja Mikko Leppänen tutustui Kuopion luvalliseen graffitimuuriin Niko Vainikaisen opastuksella.

Keväällä perustettu katutaideyhdistys Urbaani ry pyrkii edistämään kuopiolaista katutaidetta. Yhdistys haluaisi Kuopioon tilaustöinä toteutettavia katutaideteoksia, näyttelyitä sekä lisää laillisia maalauspaikkoja.

Tällä hetkellä Kuopiossa graffiteja saa maalata luvallisesti vain uimahallin takana sijaitsevaan muuriksi kutsuttuun seinään.

Urbaanin hallituksen jäsen Niko Vainikainen muistuttaa, että graffitit ovat taiteenlaji. Maalaukset eivät välttämättä ole laittomia.

– Tavoitteenamme on edistää harrastamista ja tuoda ihmisten tietoon, että Niiralassa on tällainen laillinen paikka, johon saa maalata täysin vapaasti, Vainikainen sanoo.

Lasten mielestä kaikki räpistä ja breikkaamisesta graffitiin on coolia. Jos sitä pääsee harrastamaan laillisesti, niin sitä ei tarvitse tehdä laittomasti.

Niko Vainikainen

Hänen mukaansa Urbaani ry toivoo, että Kuopion kaupunki leikkaisi villiintynyttä nurmikkoa graffitiseinän edustalta ja järjestäisi alueelle roskapönttöjä.

Vainikainen toimii myös Kuopionniemi-yhtyeen räppärinä nimellä Niko Nova.

Yli tuhat valokuvaa verkossa

Urbaani myös dokumentoi kuopiolaista graffitia verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun). Yhdistyksen arkistosta löytyy jo yli 1 100 valokuvaa maalauksista vuosien varrelta. Osa dokumentoiduista graffiteista on jo kadonnut.

– Täällä on aika paljon perinteistä graffitia. Ei ole kovin paljoa esimerkiksi stencil- tai muraalitöitä. Paljon on perinteistä kirjainsettiä ja ehkä jotain hahmojakin löytyy, Vainikainen kuvailee.

Muraalit ovat suuria seinämaalauksia, jotka yhdistelevät muun muassa tekstiä, symboleita, hahmoja ja taustoja. Stencil-työt puolestaan ovat sapluunalla maalattuja kuvioita. Esimerkiksi maailmankuulu brittiläinen katutaiteilija Banksy tunnetaan stencil-töistään.

Vainikaisen mukaan arkiston tavoitteena on säilöä kuvia graffiteista, jotta niistä jäisi jokin jälki, vaikka ne puhdistettaisiin tai niiden päälle maalattaisiin uusia kuvia.

Suhtautuminen laittomuuksiin vaihtelee

Urbaanilla ei ole yhdistyksenä virallista linjaa laittomien graffitien suhteen. Vainikaisen mukaan jokaisella yksilöllä on oma moraalinsa. Itse hän ei hyväksy törkeitä töhryjä.

Ei maalauksista välttämättä tiedä, ovatko ne yksilön vai porukan tekemiä. On varmaan joitakin jengejä, joissa on enemmän possea takana.

Niko Vainikainen

Vainikainen arvelee, että lailliset maalauspaikat kuitenkin vähentävät laittomia graffiteja, koska silloin harrastaminen on mahdollista myös lain rajoissa.

– Graffiti kuuluu hiphop-kulttuuriin tietyllä tavalla. Lasten mielestä kaikki räpistä ja breikkaamisesta graffitiin on coolia. Jos sitä pääsee harrastamaan laillisesti, niin sitä ei tarvitse tehdä laittomasti. Itse ajattelen ainakin näin.

Kuopiolaisen graffitin historiaa tuntee elämäntaiteilija Ismo, joka ei halua oikeaa nimeään julkisuuteen graffitiharrastuksensa kiistanalaisuuden vuoksi. Ismo ei ole Urbaanin jäsen, mutta kannattaa silti yhdistyksen tavoitteita.

Ismon mukaan uimahallin muuriin on maalattu graffiteja jo ainakin vuonna 1987. Ismon mukaan 1990-luvun lopulla muurilla maalattiin vain iltahämärissä. Hän kertoo saaneensa kaverinsa kanssa vielä 2000-luvun alussa 400 markan sakot muurille maalaamisesta.

– Silloin poliisi selvitti, kuka omistaa sen seinän. Sitä ei omistanut kaupunki. Kukaan tiedä, kuka sen omistaa. Eli se on vähän niin kuin no man's landilla. Sen jälkeen on käytännössä pystynyt sanomaan, että se on laillinen, Ismo sanoo.

Niiralan graffitiseinää
Kuopion luvallinen graffitiseinä näkyy junanradalle.Sakari Partanen / Yle

Maalareilla pienet piirit

Kuopiossa graffitit eivät näy katukuvassa yhtä paljon kuin esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kuopion graffitiskene on aika hiljainen. Samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna maalareita on vain muutamia, Urbaani ry:n Niko Vainikainen arvioi.

– En itse tunne kaikkia, mutta maalauksista näkee, mitä niissä lukee. Ei maalauksista välttämättä tiedä, ovatko ne yksilön vai porukan tekemiä. On varmaan joitakin jengejä, joissa on enemmän possea takana, Vainikainen sanoo.

Ismon mukaan vuosien varrella kuopiolaisten maalareiden taitotaso ja maalausjälki ovat parantuneet. Eniten graffitiharrastuksessa ovat muuttuneet tarvikkeet, kuten maalit, tussit ja suuttimet. Nykyisin harrastajat käyttävät graffitimaalausta varten valmistettuja erikoismaaleja.

– 90-luvun loppupuolella sai käydä autokaupoista hakemassa vaikka minkänäköistä purkkia. Niistä sitten joku toimi ja joku ei.

Aiemmin Kuopiossa toimi skeittikauppa, josta sai graffitimaaleja. Nykyään liikettä ei enää ole, joten maalit pitää tilata Helsingistä. Autokauppojen maaleista ei koskaan tiedä, sopivatko suuttimet niihin vai eivät, Ismo kertoo.

Ismo on vuosien varrella havainnut piikkejä graffitien määrässä Kuopiossa. Hänen mukaansa varsinkin laiton graffiti on nuorten miesten harrastus. Monet maalaavat vuoden pari ja lopettavat sitten, kun tulee työuraa ja perhettä.

– Voi olla siten, että joku opiskelija muuttaa toisesta kaupungista. Sitten yllättäen täällä näkyykin taas uusi tuulahdus graffiteissa. Kun pieni on piiri, niin sen huomaa, Ismo pohtii.

Poliisi kiristää otettaan

Useissa suomalaisissa kaupungeissa on viime vuosina perustettu uusia laillisia graffitiseiniä. Sen sijaan Kuopiossa poliisin suhtautuminen graffiteihin on Ismon mukaan nykyään todella kriittinen. Asenne on ehkä jopa kiristynyt, Ismo arvioi.

– En tiedä johtuuko se siitä, että täällä olisi täksyjä ja pommeja eli niin sanottuja töhryjä sitten tullut enemmän. Itse graffitia, tämmöistä isoa, niin ei sitä sen suuremmin enemmän ole.

Ismon mukaan poliisit tulevat jopa uimahallin muurille kyselemään maalarien henkilöllisyystodistuksia ja puhelinnumeroita.

– Se on meidän mielestä tosi väärin, koska se on laillinen seinä. Missään muualla en ole tällaiseen törmännyt laillisella seinällä kuin Kuopiossa, Ismo puuskahtaa.

Tavalliset kaupunkilaiset sen sijaan ovat jonkin verran muuttaneet käsitystään graffitista. Ihmiset saattavat tulla uimahallin muurille kyselemään ja juttelemaan maalarien kanssa. Silti toisinaan joku soittaa poliisit paikalle, Ismo kertoo.

– Toivoisin ihmisiltä pikkuisen semmoista harkintakykyä. Ehkä voisivat jopa huolehtia omista asioistaan. On se vähän tylyä, että sinne aina soitetaan poliiseja, kun se on kuitenkin laillinen seinä.

Itkonniemen vanha vaneritehdas
Itkonniemen vanhalle vaneritehtaalle on maalattu kymmeniä graffiteja. Hienoimmat kuvat sijaitsevat rakennuksen sisällä.Sakari Partanen / Yle

Vaneritehtaalta löytyy Kuopion suurin graffitigalleria

Kuopion merkittävin graffitikeskittymä löytyy Itkonniemen vanhan vaneritehtaan tiloista. Lisäksi maalauksia voi bongailla varsinkin junanradan varresta, raunioituneista rakennuksista ja syrjäisistä alikulkutunneleista.

Tehdas on graffitintekijälle oikein lottopotti. Siellä on puhdasta seinää ja hienoja paikkoja.

elämäntaiteilija Ismo

Graffitipiireissä vaneritehdas tunnetaan yksinkertaisesti nimellä tehdas, Ismo kertoo. Hänen mukaansa graffitimaalarit alkoivat maalata tehtaalla vuoden 2008 tienoilla. Nykyään alueella on useita kymmeniä maalauksia, joista hienoimmat sijaitsevat sisätiloissa.

– Siellä on käynyt maalareita useasta eri kaupungista. Muutamat ihmiset siitä tietävät. Sittenhän se sana leviää tuommoisesta hirmu nopeasti.

Rakennusliike Lemminkäinen omistaa vuosikymmeniä tyhjillään olleen vaneritehtaan rakennukset. Yhtiö ei myöntänyt Yle Savolle kuvauslupaa tehtaan sisätiloihin.

Lemminkäisen mukaan ränsistynyt rakennus on vaarallinen. Lisäksi yhtiö haluaa päästä eroon alueella pyörivistä ilkivallantekijöistä ja maalareista.

Ismolta ei riitä ymmärrystä, miksi hylättyyn ja syrjäiseen rakennukseen ei saisi maalata. Hänen mukaansa graffitintekijät tykkäävät tuollaisesta paikasta ja haluavat fiilistellä siellä maalauksiaan omassa rauhassaan.

– Tehdas on graffitintekijälle oikein lottopotti. Siellä on puhdasta seinää ja hienoja paikkoja. Toivoisin ihmisille ymmärrystä, että sellaiseen paikkaan graffiti kuuluu.

Ismo myöntää, että tehtaalla on vaaroja kuten esimerkiksi rikkinäisiä ikkunoita ja reikiä lattioissa. Siksi hänen mielestään olisikin järkevää määritellä jonkinlaiset säännöt tehtaalle maalaamiseen.

Graffiteja kielletyllä alueella
Vaneritehtaan pihapiirissä on useita maalauksia.Sakari Partanen / Yle