Maaseudun väestö ikääntyy ja kuntaliitokset vievät palvelut – mistä valoa kylien tulevaisuuteen?

Kolmen korkeakoulun tutkimus kertoo karua tarinaa maaseututaajamien kehityksestä. Ratkaisuja palvelujen säilyttämiseen voisi löytyä esimerkiksi etätyöstä ja digitalisaatiosta.

Kotimaa
Autoja maantiellä.
Seppo Sarkkinen / Yle

Lahden ammattikorkeakoulu on yhdessä Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa selvittänyt seitsemän maaseututaajaman kehitystä viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Tutkitut paikkakunnat olivat Perniö, Hauho, Multia, Kangasniemi, Kälviä, Kaustinen ja Sysmä.

Tutkimus osoittaa, että maaseudun väki ikääntyy ja ihmiset muuttavat lähelle palveluja. Kuntaliitokset vievät palveluja pikkupaikkakunnilta ja isot kauppakeskittymät hajauttavat taajamien keskustoja.

Vaikka pikkutaajamien tulevaisuus ei tämän perusteella näytä hääppöiseltä, valoakin on tutkimuksen projektipäällikön Eeva Aarrevaaran mielestä näkyvissä.

Kesäasukkaista voisi löytyä pelastus monelle kuihtuvalle maaseutupitäjälle.

– Nämä trendithän eivät näytä kauhean lupaavilta. Toisaalta loma-asukkailla on aikamoinen vaikutus moniin kuntiin, joissa on vesistöjä. Monilla ihmisillä on mahdollisuus tehdä etätyötä ja asua kahdessa paikassa, vaikka kaupungissa ja maaseutupaikkakunnalla. Tämä voi olla – ja onkin – voimavara kunnille palvelujen säilyttämisessä, sanoo Lahden ammattikorkeakoulussa yliopettajana työskentelevä Aarrevaara.

Kuntaliitos on uhka ja mahdollisuus

Selvityksessä tarkasteltiin maaseututaajamien väestön kehitystä, elinkeinorakenteen muutosta, taajamarakenteen muutosta sekä palveluja ja niiden sijaintia.

Monilla ihmisillä on mahdollisuus tehdä etätyötä ja asua kahdessa paikassa, vaikka kaupungissa ja maaseutupaikkakunnalla. Tämä voi olla – ja onkin –voimavara kunnille palvelujen säilyttämisessä.

Eeva Aarrevaara

Tutkimuksessa mukana olleet maaseutupaikkakunnat poikkesivat toisistaan, mutta yhteisiä piirteitä löytyi myös.

Lähes kaikissa taajamissa väestö ikääntyy ja nuoremmat ikäluokat pienevät. Alkutuotannon eli maanviljelyksen osuus elinkeinotoiminnasta on vielä noin 20 prosentin luokkaa, mutta on selvästi pienemässä.

Kolme tutkimuksessa olleista maaseututaajamista oli kokenut kuntaliitoksen isompaan paikkakuntaan. Näiltä paikkakunnilta palvelut karkasivat isompiin keskuksiin.

– Kunnalliset palvelut siirtyvät pois taajamasta. Näin kävi esimerkiksi Hauholla, joka on nykyään osa Hämeenlinnaa. Näissä maaseututaajamissa tapahtuu hiljentymistä palvelujen suhteen, toteaa Eeva Aarrevaara.

Kuntaliitoksella voi tosin olla positiivistakin vaikutusta.

– Joskus tapahtuu niin kuin esimerkiksi Perniössä, että kuntaliitos vahvistaa paikallista identiteettiä ja saatetaan alkaa paikallisia tapahtumia järjestää eri tavalla. Sehän on positiivista, että se antaa paukkuja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Vain maaseutu itse voi pelastaa maaseudun

Yhteen hiileen puhaltaminen ja aktiivisuus ovatkin Eeva Aarrevaaran mukaan avain maaseututaajaman menestymiseen.

Ei saisi alistua siihen, että näin tämä kehitys menee, vaan maaseututaajamissa pitäisi ottaa itse ohjat käsiin.

Eeva Aarrevaara

– Ei saisi alistua siihen, että näin tämä kehitys menee, vaan maaseututaajamissa pitäisi ottaa itse ohjat käsiin ja varautua tulevaisuuden eri tilanteisiin. Esimerkiksi digitalisaatio voi ratkaista joitakin palvelujen tuottamisen ongelmia.

– Sysmällä on oma vahva identiteetti, johon liittyy paljon kulttuurielämää. Se on ollut keskeinen emäpitäjä ja sillä on merkittävä historia. Näiden kautta sille syntyy omaleimaisuus. Mutta jotta palvelut pysyvät hengissä, niin täytyy olla muutakin kuin identiteettiä, kuten yrittäjyyttä ja visiota kunnan kehittämisestä sekä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, pohtii Aarrevaara.