1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kaatokänni voi laukaista tappavan tulehduksen

Äkillinen haimatulehdus yllättää lomailijan, joka ei edes suuremmin juopottele. Yksi rajumpi rantaloma riittää, jos käy huono tuuri.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Alkoholiperäiset elinsairaudet liitetään helposti asiaansa omistautuneisiin kokopäiväjuoppoihin. Yksi yleisimmistä, akuutti haimatulehdus, todetaan varsin usein heitä raittiimmilla potilailla. Haimatulehduksen laukeaminen ei vaadi järin kosteaa taustaa, kertoo A-klinikkasäätiön ylilääkäri.

Potilas voi olla asiallinen kolmekymppinen, joka ryyppää etelän matkalla viikon. Se riittää.

Kalle Jokelainen

– Ei välttämättä ole juotu isoja määriä, vaan pidempään säännöllisesti – ja sitten kerran rajusti, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Siksi sairaus pääsee monesti yllättämään malttinaukkailijana itseään pitävän lomailijan juhannusputken päätteeksi tai terassikauden kesken. Tyypillinen potilas on 40-vuotias rajusti juonut mies, kuvaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulla.

– Olen nähnyt myös tapauksia, joissa vasta alkoholin käyttöä aloittelevalle nuorelle on tullut akuutti haimatulehdus, Simojoki kertoo.

Haimatulehdus puhkeaa tyypillisesti raskaasta juontikerrasta – oli se sitten vuorokausi, viikonloppu tai pidempi ryyppyreissu. Irtiotot näyttävät johtavan haimatulehdukseen aiempaa tavallisemmin. Äkillinen haimatulehdus on todettu 2010-luvulla yli 2 400 potilaalla vuosittain, kun pitkään aiemmin sairautta esiintyi alle 2 000 potilaalla vuosittain.

– Potilas voi olla työssä käyvä, asiallinen kolmekymppinen, joka ryyppää etelän matkalla viikon. Se riittää, sanoo HUSin asiantuntijalääkäri Kalle Jokelainen.

Sata suomalaista kuolee

Äkillinen haimatulehdus voi yllättää malttinaukkailijana itseään pitävän lomailijan juhannusputken päätteeksi tai terassikauden kesken. Kuva: Joona Haarala / Yle

Humalainen ei havahdu haimatulehdukseen. Sen oireet alkavat juomisen loputtua. Koettelevaan krapulaan sitä silti tuskin sekoittaa, sillä vatsakivut ovat erehtymättömän kovat.

– Joku harva on lievässä tapauksessa tullut päivystykseen närästysajatuksella. Monesti kuitenkin ihmiset käyvät ihan kaksin kerroin tutkimuspöydälle, kuvailee ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

– Vyömäinen kipu ylävatsalla säteilee selkään. Pitää olla sissi, että sitä kärsisi kotona hakeutumatta sairaalaan.

Sellaista Simojoki ei missään tapauksessa suosittele, sillä sairaus voi olla tappava. Noin 100 suomalaista kuolee äkilliseen tai krooniseen haimatulehdukseen vuosittain. Se vastaa vuosittain hukkuvien tai väkivaltarikoksessa kuolleiden määrää.

Julkisuudessa haimatulehduksestaan ovat puhuneet tutut parannuksen tehneet suomalaiset: koomikko Jope Ruonansuu, jääkiekkoilija Jere Karalahti, muusikko Jussi Rainio. Kaikki kertovat käyneensä kuoleman porteilla.

Huomattavasti useammin kuolemansyytilastoissa esiintyvät alkoholiperäiset maksasairaudet. Ne vievät erityisesti "ammattialkoholisteja", jotka jostain syystä eivät juuri sairastu haimatulehdukseen. Lääketiede ei ole pystynyt tätä täysin selittämään.

– Alkoholiriippuvaisilla haimatulehdukset ovat harvinaisempia. Yksi selitys voi olla, että heillä juominen on tasaisempaa. Juuri rajuus on ilmeisimmin se tekijä, joka laukaisee tulehduksen, Simojoki kertoo.

Tämä on täysin poikkeuksellista maailmanlaajuisesti.

Kalle Jokelainen

Vain raitistuminen säästää uusinnalta

Haimatulehduspotilas päätyy sairaalassa suonensisäiseen nesteytykseen, antibioottihoitoon ja vakavimmissa tapauksissa leikkaukseen. Sairaalakeikan jälkeen on aloitettava selvä elämä.

– Tulehduksen jälkeen pienikin alkoholinkäyttö voi laukaista sen uudelleen, Simojoki varoittaa.

Hoito ei ole halpaa. HUSin Kalle Jokelaisen mukaan vakavimpia tulehduksia hoidetaan teholla monta viikkoa 3 000 euron päiväkustannuksin.

– Se, että Suomessa suurin osa haimatulehduksista on alkoholiperäisiä, on täysin poikkeuksellista maailmanlaajuisesti.