Kreikka yksityistää omaisuuttaan – kiinalaiset ostavat halvalla

Kreikka on viime vuosina yksityistänyt valtionyrityksiään ja omaisuuttaan. Kreikan talouskriisin takia valtionyritysten hinnat ovat alhaalla. Yle Uutisten haastattelema tutkija lykkäisi myyntejä jonkin aikaa, jotta Kreikka saisi omaisuudestaan paremman hinnan.

Ulkomaat
Kontteja satamassa
Pireuksen satama.Yle

Pireuksen satamassa on kilometrikaupalla laituria, joka on myyty kiinalaisille. Saman verran odottaa vielä myyntiä, ja siitäkin kiinalaiset ovat kiinnostuneita. Eurooppalaisiakin ostajaehdokkaita on ollut, mutta kiinalaiset ovat olleet liikkeellä kaupantekomielellä.

Kreikka on viime vuodet yksityistänyt valtionyrityksiä ja omaisuuttaan muun Euroopan patistelemana. Myyminen on yksi lainaehdoista, jotta Kreikka saa rahaa EU:lta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta.

– Pidämme katastrofaalisena sitä, että valtio menettää kontrollin yksityiselle yritykselle Euroopan rajalla. Ei voi olla oikein, että valtiolla ei ole sananvaltaa siihen, mitä ja miten tavaraa tuodaan Eurooppaan tai viedään Euroopasta – ja minne, pauhaa saman ammattiyhdistysten liiton puheenjohtaja Apostolos Dallas.

Cosco palkkasi töihin

Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike vastustaa myyntiä. Sen mielestä yksityistäminen ei tuo kasvua Kreikalle. Myös Kreikan hallituksessa on ollut vastustusta yksityistämiselle.

– Yksityistäminen ei ole meille periaatekysymys vaan pragmaattinen asia, väittää sisä- ja hallintoministeri George Katrougkalos. Hän on sitoutumaton ministeri Syrizan hallituksessa, varsinaiselta ammatiltaan valtiosääntöopin professori.

Kiinasta tuodut nosturit siirtelevät kontteja eri tahtiin kuin kreikkalaisten aikana. Pireuksen sataman liikenne on kasvanut. Kiinalainen Cosco osti vuonna 2010 ensin konttiliiketoiminnan, jolla satamissa tehdään eniten rahaa. Nyt se on kiinnostunut myös risteilysatamasta, josta liikennöidään Kreikan saarille ja johon kansainväliset matkustaja-alukset tulevat.

Coscolta ei kuitenkaan haluta kommentoida ostoaikeita tai Pireuksen toimintaa. Myöskään yksityistämisiä hoitavasta valtion toimistosta kukaan ei suostu puhumaan julkisuudessa.

Yksityistämistavoite kovempi kuin entisissä Neuvostoliiton maissa

Kreikassa on pantu myyntiin esimerkiksi satamia, lentokenttiä ja valtion vedonlyöntimonopoli. Ohjelma on edennyt takkuisesti, lukuun ottamatta Pireuksen sataman myyntiä.

– Eteneminen oli tosi hidasta. Se oli jopa pettymys. Muttaalkuperäiset suunnitelmatkin olivat kyllä epärealistiset, arvioi Zsolt Darvas, arvostetun Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija.

Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija Zsolt Darvas.
Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija Zsolt Darvas.Yle

Darvasin mielestä Kreikan ja lainoittajien sopima tavoite 50 miljardin yksityistämistuloista oli ylilyönti. Suhteessa tavoite oli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi entisen Neuvostoliiton maissa, joissa valtion omaisuutta pantiin rahoiksi. Joinakin vuosina tuloja on tullut alle miljardi, joinakin vuosina enemmän.

Yksityistäminen on EU:n ja taloustutkijan mielestä järkevää, koska Kreikassa valtio toimii laajasti yhteiskunnan eri aloilla. Periaatteessa yksityisen yrityksen uskotaan toimivaan tehokkaammin kuin julkisen.

– Yksityistäminen vähentäisi valtion aiheuttamia häiriöitä Kreikan talouteen, sanoo Darvas.

Myydäänkö vai eikö myydä?

Nykyisen hallituksen yksityistämispolitiikkaa on ollut tempoilevaa. Syriza ilmoitti ensin pysäyttävänsä yksityistämisen tai jopa peruvansa aiempia yksityistämispäätöksiä. Nyt se kuitenkin jatkaa myymistä.

– Energiayrityksiä emme myy. Joillakin aloilla voimme olla joustavampia. Ottaen huomioon, että jo tehtyjä päätöksiä emme voi laillisesti perua, selittää sisä- ja hallintoministeri Katrougalos.

Hallitus haluaa kuitenkin harkita myyntihetken tarkkaan, se haluaisi omaisuudestaan paremman hinnan.

Koska Kreikan talous kyntää kriisissä ja markkinat eivät usko maan taloudenpitäjiin, hinnat ovat pohjassa.

– Jos he odottavat muutaman vuoden, he saavat paljon paremman hinnan, sanoo myös Bruegelin tutkija Darvas.

Darvas on varma, että synkästä tilanteesta huolimatta Kreikan talous vakautuu – jos Kreikka suostuu EU:n ehtoihin, uudistaa maata ja saa lainarahansa. Silloin lentokentille ja satamille on ostajia.

Ammattiyhdistysjohtaja Dallas ei ymmärrä myyntiä siltikään.

– Pelkäämme, että myyntitulot valuvat suoraan ulkomaisille velkojille, eikä niillä kehitetä satamaa tai Kreikkaa, Apostolos Dallas suree.