Islantilaiset opettelevat luottamaan pankkeihin ja politiikkaan

Islanti yrittää vetää lopullisen viivan massiivisen pankkiromahduksensa yli, mutta epätasa-arvoisuuden tunne pienessä saarivaltiossa on kasvanut

Yle maailmalla
Reykjavik mielenilmaus.
Ingemo Lindroos / Yle

Islannin hallitus ilmoitti maanantaina järjestelyistä, joilla maa aikoo poistaa talousromahduksesta lähtien voimassa olleet valuuttarajoitukset.

Niin kutusutut pääomakontrollit asetettiin seitsemän vuoden takaisen pankkiromahduksen jälkeen estämään hallitsematon valuuttapako maasta. Ne auttoivat pelastamaan Islannin kuilun partaalta – samoin kuin päätös antaa kriisipankkien kaatua.

– Selvitimme pankkikriisin, mutta emme valuuttakriisiä, toteaa Islannin yliopiston taloustieteen professori Ásgeir Jónsson Ylen haastattelussa Reykjavikissa.

Miljardien eurojen arvoisen kruunumäärän sitominen rajoituksilla roskapankkien konkurssipesiin on ongelma, josta on päästävä eroon. Pääomakontrollit estävät investointeja ja eristävät Islantia maailmanmarkkinoista, mutta rajoitusten poistaminen on sekin vaarallista puuhaa.

– Pahin vaihtoehto on voimakas valuuttapako ja rahan arvon romahtaminen, professori Ásgeir Jónsson toteaa.

Osa Islannin suunnitelmaa on maasta poistuvan valuutan raju verottaminen, kun rajoitukset puretaan. Hallitus ilmoitti maanantaina veron tasoksi 39 prosenttia. Ulkomaisilla velkojilla on päätöksessä nielemistä.

Kuilun partaalta uuteen kukoistukseen

Islannin talous on tänään hyvässä vedossa. Turismi kukoistaa ja kala myy. Työttömyys on painunut neljän prosentin tuntumaan.

Saarivaltiossa on vain 330 000 asukasta, mutta turisteja käy Islannissa tänä vuonna yli miljoona. Määrä on kasvanut kaksinumeroisella prosenttiluvulla jo vuosia – ainutlaatuiset luontokohteet vetävät voimalla puoleensa.

HB Grandi on maan suurin kalatuotteiden viejä.

– Olemme tehneet paljon investointeja. Kalan kysyntä on korkea ja sen suosio maailmalla kasvaa, kertoo firman markkinointijohtaja Brynjólfur Eyjólfsson tyytyväisenä.

Myös Islannin tulevaisuuden toivot katsovat luottavaisina eteenpäin. Reykjavikin yliopiston talousopiskelijat uskovat työllistyvänsä vaivatta kotimaassaan.

– Meillä on paljon energiaresursseja. Uskon monen yrityksen tulevan Islantiin, joten mahdollisuuksia on paljon, sanoo Anton Reynir Hafdísarson.

Myös Ólöf Ragna Sigurðardóttir aikoo jäädä Islantiin tekemään töitä, mutta kertoo harkitsevansa opiskelua ulkomailla sitä ennen.

– Mahdollisuus neuvotella itselleen hyvä palkka on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten, uskoo pankissa kesätöitä tekevä Hilmar Kristinsson

.

Reykjavik mielenilmaus.
Ingemo Lindroos / Yle

Islannin ihme ei lämmitä kaikkia

Kaikki on siis jälleen hyvin. Vai onko?

Islannin parlamentin – Althingin – edustalta levisi vuonna 2008 uutiskuvia epätoivoisista ja vihaisista ihmisistä. Mutta vain kaksi viikkoa sitten aukio täyttyi jälleen äänekkäistä mielenosoittajista, jotka potkivat rytmikkäästi eristysaitaa, jolla poliisi suojasi parlamentin edustaa.

– Ihmisille sanottiin talousromahduksen jälkeen, että palkat nousevat, jos vain odotatte muutaman vuoden. Mutta vain hyvätuloisten korvauksia on nostettu, sanoo mielenosoittajille puhunut kirjailija Bragi Páll Sigurðarson.

Islannissa on nähty kesän kynnyksellä kovimmat työtaistelut vuosikymmeniin. Suuri osa väestä kokee jääneensä paitsi uudesta kukoistuksesta. Istuvan oikeistohallituksen suosio on pohjalukemissa.

Kalastusjätti HG Grandin työntekijä sanoo, ettei pienimmillä palkoilla voi elättää perhettään.

– Olen työskennellyt kalatehtaassa viisi vuotta. Palkkani on 206 000 Islannin kruunua (vajaat 1 400 euroa), Jónína Björg Magnúsdóttir kertoo.

Bragi Páll Sigurðarsonin mukaan Islannista kerrottavat menestystarinat ovat propagandaa, jota hallitus mielellään levittää peittääkseen hyvinvointierojen revähtämisen Islannissa.

Voiko painajainen toistua?

Taloustieteen opiskelija Anton Reynir Hafdísarson sanoo ymmärtävänsä hyvin ihmisten turhautumista ja vihaa.

– Kodit tässä maassa joutuivat valtaviin vaikeuksiin pankkien romahdettua. He vaativat nyt korvauksen siitä, mitä joutuivat käymään läpi, hän sanoo.

Seitsemän vuotta syvän kriisin jälkeen islantilaiset rakentavat edelleen uutta luottamustaan pankkeihin ja poliitikkoihin.

Professori Ásgeir Jónsson toteaa kapitalismin perustuvan toistuviin kupliin ja Islannissakin sellainen on jossakin vaiheessa edessä.

– En usko että Islanti kokee samanlaista, pankkeihin perustuvaa kuplaa uudelleen. Mutta voimme hyvin päätyä esimerkiksi turismikuplaan, Jónsson sanoo.

Opiskelija Anton Reynir Hafdísarson sanoo käynnissä olevan turismi- ja vientibuumin aiheuttavan monille pelottavia aavistuksia.

– Pankit ja kalastusfirmat jakavat taas suuria bonuksia. Ihmiset alkavat ajatella, että tämä on aivan kuin vuonna 2007. Kaikki näytti loistavalta ja vain vuoden päästä se kaikki romahti.

Jyrki Hara, Yle, Reykjavik