"Eiväthän muslimitytöt urheile" – monelle nuorelle rasismi on turruttavan jokapäiväistä

Arkipäivän rasismi jää usein ulkopuoliselta piiloon. Monet nuoret Helsingissä kokevat rasismia päivittäin, kertoo tuore haastattelututkimus. Tällä viikolla helsinkiläisnuoret haastattelivat itse rasismia kokeneita nuoria. Seuraavaksi on tarkoitus kehittää ratkaisuja rasismin kitkemiseksi muun muassa yhdessä Helsingin kaupungin virkamiesten kanssa.

Kotimaa
Rasismin vastaisen mielenosoituksen osallistujia.
Helsingissä järjestettiin rasismin vastainen mielenosoitus joulukuussa 2013.Yle

Monet maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat turtuneet rasismiin Helsingissä ja pitävät sitä jo normaalina osana elämää. Usein rasismi jää piiloon ulkopuolisilta.

Muun muassa tällaisia tuloksia tuli esiin aiemmin tällä viikolla Helsingissä tehdyssä haastattelututkimuksessa.

Tutkimuksessa nuoret itse haastattelivat rasismia kokeneita nuoria. Nuorten rasismitutkimuksen taustavoimana on ollut Avanto Helsinki -ajatushautomo, joka pyörittää nuorten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keksittyvää Safari-hanketta.

Tehtyjen haastattelujen jälkeen nuorten on tarkoitus kehittää ratkaisuja rasismin kitkemiseksi muun muassa yhdessä Helsingin kaupungin virkamiesten kanssa.

– Nuoret ovat olleet kaikkein yllättyneimpiä siitä, miten piilossa rasismi on ja toisaalta miten paljon sitä kuitenkin on, kertoo hankkeessa mukana oleva Avanto Helsingin perustaja Antti Tarvainen.

Nuoren kokema rasismi liittyy usein ihonväriin

Haastattelujen perusteella tuli esiin monia konkreettisia esimerkkejä siitä, miten rasismi nuorten elämässä ilmenee.

Esimerkiksi muslimitytöt valitaan viimeisenä koulussa urheilujoukkueisiin, koska heidän ei oleteta urheilevan.

– Tosi monella, varsinkin somalitaustaisella tytöllä, on kokemuksia, että opinto-ohjaaja kannustaa hakemaan lähihoitajaksi huolimatta siitä, mitä he itse haluaisivat opiskella. Moni kokee, että heitä painostetaan - ehkä hyväntahtoisestikin - hakeutumaan aloille, joillle on helppo työllistyä, Tarvainen havainnoi.

Usein nuorten kokema rasismi liittyy ihonväriin.

– Nuorta saatetaan kehua hyväksi maahanmuuttajaksi, vaikka hän olisi syntynyt Suomessa. Kaupungilla saatetaan puhua englantia, koska ihonvärin takia oletaan, että on ulkomaalainen. Käsitys suomalaisista näyttää olevan se, että suomalainen on valkoinen. Nuoret kokevat ahdistavana sen, ettei heitä kohdella suomalaisina.

Nuorten turtuminen rasistisiin kokemuksiin ilmenee Tarvaisen mukaan sillä tavoin, etteivät nuoret välttämärrä edes kerro rasismista aikuisille.

– Masentava löydös oli se, miten tottuneita nuoret ovat jokapäiväiseen rasismiin, Tarvainen sanoo.

Rasismi halutaan tehdä yhä näkyvämmäksi

Tarvaisen mukaan toisaalta kaikissa tapauksissa tarkoitusperä ei suinkaan ole rasistinen.

– Eivät ihmiset tarkoita sillä pahaa, että he puhuvat englantia tai että opinto-ohjaajat ohjaavat suoraan hoitoalalle. Ne voivat olla alitajuntaisia olettamuksia, mutta ne on hyvä tehdä näkyviksi ja sitä kautta purkaa.

Tarvaisella ja rasismia haastattelujen avulla tutkineilla nuorilla on ajatuksia siitä, miten nuorten kokemalle rasismille Helsingissä voisi tehdä.

– Tehdään kokemus näkyväksi eli miltä rasismi tuntuu. Tehdään näkyväksi ne paikat - julkiset liikennevälineet, koulut, terveyskeskukset, kerrotaan mitä ne tilanteet ovat siellä.