Luonnonvarakeskuksen säästöt voivat lopettaa vuosikymmeniä kestäneet tutkimukset

Luonnonvarakeskuksen yt-neuvottelut päättyivät 210 henkilötyövuoden vähennykseen. Resurssien heikentyminen vaikuttaa väistämättä myös tutkimukseen.

Kotimaa
Keväinen koivikko.
Arja Lento / Yle

Luonnonvarakeskus Luke ilmoitti tänään, että yt-neuvotteluiden lopputuloksena vähennetään 210 henkilötyövuotta. Suurin osa irtisanomisista kohdistuu tuki- ja hallintopalveluihin, mutta vähennyksillä on metsäalan asiantuntijoiden luottamusmies Juhani Korhosen mukaan vaikutuksensa myös tutkimukseen.

– Jonkin verran työnantajan irtisanomistavoitetta saatiin vähennettyä lähinnä luontaisen poistuman avulla, Korhonen kertoo.

Lopputuloksena suurin osa 146 irtisanomisesta kohdistuu aineistopalveluihin, laboratoriotoimintaan ja sisäisiin palveluihin.

Luken mukaan työsuhteiden päättämiset kohdentuvat suunniteltua kevyemmin tutkimusta tukevaan toimintaan, mutta Korhonen on huolestunut siitä, että tutkijoiden tehtäväksi tulee jatkossa toimintoja, jotka ovat olleet aiemmin muun ammattihenkilöstön vastuulla. Se saattaa Korhosen mukaan heikentää jatkossa tutkimuksen tasoa.

– Aineistopalvelut keräävät dataa ja ylläpitävät tiettyjä kokeita ja laboratoriotoiminta on tietysti tutkimusta tukevaa. Joillain paikkakunnilla laboratoriotoiminta loppuu ja kun tutkimus on tukeutunut näihin, niin täytyy etsiä korvaavat yhteydet mistä nämä laboratoriopalvelut löytyy, Korhonen sanoo.

Pitkäaikaisseurantojen kohtalo auki

Resurssien heikentyessä Lukessa joudutaan miettimään uudestaan myös mahdollisesti vuosikymmenien ajan käynnissä olleiden pitkäaikaisseurantojen asemaa.

– Valtakunnan metsien inventointi ja pitkäaikaiskokeet on pakko ajatella uudelleen ja miettiä, miten paljon niihin on resursseja käytettävissä. Yksi mahdollisuus on, että osa kokeista hylätään ja valtakuntien metsien inventoinnissa inventointitiheyttä harvennetaan, Korhonen sanoo.

Lukella on paljon eläinkantoihin ja puuvarantoihin liittyviä seurantoja, joista osa on viranomaistehtäviä. Monet seurannoista ovat hyvin pitkäaikaisia: esimerkiksi ensimmäinen Suomen metsien inventointi toteutettiin jo 1920-luvulla.

Luken viestintäjohtaja Johanna Torkkel kertoo, että kaikkia seurantoja tarkastellaan todennäköisesti ensi vuoden puolella.

– Kaikkea toimintaa täytyy arvioida. Jos aloitetaan joku seuranta, niin onko ajatus että sitä seurataan maailman loppuun asti vai arvioidaanko sitä, onko meillä vielä se tiedon tarve olemassa. Kyllä siinä varmaan sellaistakin voi tapahtua, että joku seuranta lopetetaan, Torkkel sanoo.