Naftaliinista kaivettu jättilukio nosti heti myrskyn Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan päätös synnyttää Myllymäen kampukselle yli 1000 oppilaan jättilukio on synnyttänyt jälleen vastustuksen myrskyn. Suurlukiota on pohdittu muutamaan kertaa viime vuosien aikana, mutta aina se on kuopattu syystä tai toisesta.

Kotimaa
Opiskelija kirjoittaa muistiinpanoja.
Yle

Lasten ja nuorten lautakunta päätti kantakaupungin kouluverkosta alkuviikon kokouksessaan ja kahden äänestyksen jälkeen äänin 6-4 päätyi yhden suurlukion vaihtoehtoon. Lukiot yhdistetään Myllymäen kampukselle Hamkilta vapautuviin tiloihin ja yläkoulut siirtyvät lukiolta vapautuviin tiloihin. Päätös räjäytti keskustelut toreilla ja somessa.

Vaikka päätöksen ytimessä oli nimenomaan yläkoulujen ahdinko kulminoitui somekeskustelu heti jättilukioon ja päätökseen lakkauttaa Lyseon lukio Sibeliuksen juhlavuonna.

Suurlukiota on pohdittu parin kolmen viime vuoden aikana pariinkin otteeseen, mutta jossain kohtaa suunnitelmat ovat aina pudonneet pöydältä. Tilaajapäällikkö Antti Karrimaakin oli kuoppaamassa suunitelmia itse vuonna 2013, koska koki, että kahden lukion yhdistäminen olisi opetuksellisesti hankalaa.

Tunnekerroin on kova kouluasioissa

Tilanne Hämeenlinnassa vaikuttaa osin jo epätoivoiselta, kun koulu toisensa perään on lisätty sisäilmaongelmista kärsivien koulurakennusten listalle. Viimeisimpinä Kaurialan yläkoulu ja Ahveniston yläkoulu. Kaurialan oppilaat ja opettajat siirtyvät ensi syksynä käymään koulua Myllymäkeen.

Lukioiden yhdistäminen liittyy siis suurempaan pakettiin kanta-Hämeenlinnan kouluverkosta.

Somekeskustelussa tunteet ja perinteiden kunniottaminen ovat nousseet kovasti pinnalle muun muassa Yle Hämeen Facebook-sivuilla.

Onhan yhtä ääliömäinen päätös kuin antaa muovihärpäkkeelle monen vuoden lupa pilata Ahveniston järven luonnon kauneus. Lyseon lukion lakkauttaminen Sibeliuksen juhlavuotena on kyllä varsinainen munaus

Tilojen kunto puhuttaa

Myös Hamkin tilojen kunto on epäilyttänyt monia.

Kuinka moni tuleva nuori sairastuu Hamkin tiloissa, jos tähän mennessä on onnistunut välttämään homeet?

Hämeenlinnan kaupungin rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho muistuttaa, että kevään aikana Hamkin tiloissa tehtiin tutkimuksia, koska Kaurialan yläkoululaiset siirtyvät Myllymäkeen ensimmäisenä. Myllymäki toimii yläkoulun väistotilana.

– Keväällä tutkitutettiin erityisesti Metsola ja Tapiola ja rakennukset ovat ikäänsä nähden normaali kunnossa. Korjattavaa on ilmanvaihdossa ja jonkin verran rakennusteknisiä ongelmia, lähinnä ilmavuotoja ja niiden tiivistämistä. Lähtökohtaisesti ei törmätty mihinkään mitä ei saataisi kuntoon ja korjaustoimet ovat jo käynnissä.

– Tapiolassa tehdään erityisesti tiivistyksiä kellaritilassa. Ilmavuodot laitetaan umpeen, että sieltä ei tule mitään hajuja eikä sen mukana mitään mahdollisia pöpöjäkään.

Mika Metsäalhon vinkkaa, että tutkimuksista pidettiin vanhemmille ja henkilökunnalle tiedotustilaisuus keväällä ja tutkimusten tulokset ovat kaikkien tutkittavissa Kaurialan yläkoulun nettisivuilta.

Nykytilanteessa ei voida jatkaa

Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa sanoo, että pari vuotta sitten suurlukion synnyttämisen lähtötilanne oli toinen. Jo tuolloin todettiin Karrimaan mukaan, että tilat soveltuvat lukiokäyttöön, mutta eivät tietenkään sellaisenaan.

Päätökseen kytkeytyy myös se, että Hämeenlinnan kaupunki hallinnoi koulurakennuksia, mutta ei järjestä lukio-opetusta. Lukiokoulutuksen järjestää koulutuskeskus Tavastian lukioliikelaitos. Työnjaosta ja investointien maksumiehestä pitää vielä neuvotella.

Hintalappua Karrimaa ei suurlukion perustamiselle halua sanoa.

– Se riippuu niin paljon siitä, että mitkä on toiveet ja mahdollisuudet. Tarkempi kustannustieto edellyttää pidemmälle vietyä tilasuunnittelua.

Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa ei suostu vaipumaan epätoivoon, vaikka kouluverkon tilanne on vaikea.

– Nämä on asiota, jotka on pakko hoitaa ja olen vakuuttunut, että kunniakas ratkaisu saadaan aikaan. Päätökset koskevat laajaa joukkoa ja siksi muutokset ovat vaikeita, se on selvä. Nykytilanteessa on pakko tehdä jotain, näin me ei voida jatkaa, päättää Karrimaa.