Jättiputken torjuntaan välivuosi – "Tehty työ menee aivan hukkaan"

Kuhmolainen Ystävyyden puisto ei voi jatkaa jättiputken torjuntatoimintaansa tänä kesänä. Apulaistutkija Mauri Heikkinen pelkää, että jättiputkitilanne räjähtää käsiin. Hän toivoo, että maanomistajat ja yksityiset kansalaiset kävisivät toimeen itse.

luonto
Jättiputki Lehtimäellä.
Jättiputki on nimensä veroinen jättiläinen. Suurimmat kasvit kohoavat kolmimetrisiksi.Anne Rahjola / Yle

Jättiputken torjunta ottaa tänä vuonna takapakkia, sillä Ystävyyden puiston tutkimuskeskus ei saanut torjuntatoiminnalle rahoitusta Kainuun ELY-keskukselta. Jättiputki on Suomen luontoon levinnyt haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa käsittelijälleen palovamman kaltaisia rakkuloita.

Apulaistutkija Mauri Heikkinen on tilanteesta harmissaan, sillä kasvia ollaan torjuttu jo kuutena vuotena ja suunta on ollut hyvä. Heikkisen mukaan työ on kuitenkin vielä pahasti kesken.

– Jos tänä kesänä ei jatketa, homma menee pieleen. Jättiputket kun pääsevät kukkimaan, siementä tulee niin paljon, että tehty työ menee aivan hukkaan.

Jättiputken siemenet säilyvät maaperässä itämiskelposina jopa kymmenen vuotta, joten työ on pitkäjänteistä. Viime kesänä torjunta ehdiittiin saada vanhimpien kasvien kanssa päätökseen, mutta uusia kohteita ilmoitetaan keskukseen jatkuvasti lisää. Tälle kesää käytäviä kohteita olisi ollut noin 160.

Aiempina vuosina Ystävyyden puiston tutkijat ovat kierrelleet koko Kainuun alueella ja käyneet myrkyttämässä jättiputkia.

– Monessa pihassa jättiputki on karannut niin pahasti tontin ulkopuolelle, että jopa naapuri on joutunut soittamaan ja olemme lähteneet avuksi tuhomaan, Heikkinen kertoo.

Suojaudu ja tartu lapioon – tai myrkkyyn

Apulaistutkija toivoo, että ihmiset olisivat aktiivisia nopeakasvuisen jättiputken torjunnassa heti alkukesästä.

Keräsin neljä jätesäkillistä kukkia ja myrkytin jättiputkia kahden talon pihasta. Se oli päässyt niin valloilleen, että siinä meni koko päivä.

Mauri Heikkinen

Pienimmällä vaivalla pääsee, kun kasvin kaivaa lapiolla juurineen pois maasta sen ollessa vielä pieni. Toinen vaihdoehto on käyttää torjunta-ainetta.

– Myrkky on paras systeemi, koska se tappaa kasvin juurineen. Torjunta-aineesta voi tehdä liuoksen ja kastella sillä kasvin ja sen lehdet kokonaan. Jättiputken tuhoaminen on hyvä tehdä nyt alkukesästä, kun pienet lähdöt on helpointa poistaa, Heikkinen kertoo.

– Jos jättiputki pääsee kasvamaan isoksi, pitää jo varoa ettei kasvin neste pääse iholle. Kasvin nesteellä on erityisen haitallinen vaikutus auringon valon kanssa.

Jättiputken kanssa taistellessa tuleekin käyttää suojavarusteita: hanskoja ja suojapukua, sekä suoja-ainetta käsitellessä lisäksi suojalaseja ja hengityssuojainta. Jos pihalla rehottaa jättiputkea, toimeen kannattaa käydä joutuin, sillä kesän edetessä urakka voi kasvaa yllättävän suureksi.

– Viime kesänä tuli soitto Kajaanista kaupunkialueelta. Menin paikalle ja keräsin neljä jätesäkillistä kukkia ja myrkytin jättiputkia kahden talon pihasta. Se oli päässyt niin valloilleen, että siinä meni koko päivä, Heikkinen muistelee.