Maistuisiko reitevä lähiruoka lammikosta? Syötäviä sammakoita on paikoitellen paljon

Sammakko on Suomessa harvoin lounaslistalla. Lähilammikoiden tarjonnasta se ei ainakaan ole kiinni.

luonto
Sammakko
Pikkuvihersammakko.Johanna Kasvinen / Yle

Syötäviä sammakoita on paikoitellen hyvinkin runsaasti. Näin tietää konservaattori Ari Karhilahti Turun yliopiston eläinmuseosta.

On lammikoita, joissa syötäviä sammakoita on kymmenittäin tai jopa sadoittain.

Ari Karhilahti

– Esimerkiksi Turun seudulla laji on enemmän kuin elinvoimainen. On lammikoita, joissa syötäviä sammakoita on kymmenittäin tai jopa sadoittain. Ja niillä on vielä kova hinku levittäytyä, Karhilahti kertoo.

Hänen mukaansa on melkein käsittämätöntä, miten syötävät sammakot ovat levittäytyneet Turun seudulla. Voimakas esiintyvyysalue on laaja.

– Jos laittaa harpin kärjen vaikkapa Turun Ruissaloon, niin siitä voi piirtää ympyrän noin 60 kilometrin päähän, Karhilahti kuvailee ruokasammakon yleistä esiintymisaluetta.

Konstikas sukupuu

Ruokasammakko eli syötävä sammakko on mölysammakon ja pikkuvihersammakon lisääntymiskykyinen risteymä. Rakkaalla sammakkoeläimellä on monta nimeä: Ari Karhilahti kutsuu ruokasammakkoa usein sekosammakoksi.

Karhilahden arveluiden mukaan esimerkiksi Turun seudulla esiintyy siis runsaasti ruokasammakoita, vaikkei toisesta kantalajista eli mölysammakosta ole saatu varmaa havaintoa 1960-luvun jälkeen. Nyt luonnossa elelevillä sekosammakoilla onkin konstikas perimä.

– Se on siitä jännä sekamuoto, että ollessaan kolmikromosomisia ne pystyvät lisääntymään keskenään. Kumpaakaan kantalajia ei tarvita, Karhilahti kertoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi parhaillaan Kaarinassa meneillään olevassa sammakkolajien selvitystyössä haasteena on nimenomaan sammakoiden kyky lisääntyä monella tavalla.

– Sekalajeja on kromosomistoltaan kolmenlaisia ja ulkonäöltään kuudenlaisia kun ottaa sukupuolten erot huomioon. Ne voivat olla niin pikkuvihersammakon kuin mölysammakonkin näköisiä. Sekamuotojen erottamiseksi tarvitaan DNA-testejä, jotta saadaan varmistettua mitä ne oikeastaan ovat.

Harva himoitsee loikkijaa lautaselle

Syötävä sammakko ei runsaslukuisuudestaan huolimatta kuulu varsinaissuomalaisen pitopöydän yleisimpiin antimiin. Sammakonreidet maistuvat ihmisille paremmin muissa maissa.

Muistan kyllä, että 80-90-lukujen taitteessa porukka söi reisiä lounasruokaloissakin, kun niitä tuotiin tänne, vissiin jostain Ranskasta.

Ari Karhilahti

– En tiedä syödäänkö sammakonreisiä enää Suomessa yhtään missään. Muistan kyllä, että 80-90-lukujen taitteessa porukka söi reisiä lounasruokaloissakin, kun niitä tuotiin tänne, vissiin jostain Ranskasta.

Karhilahti itse on maistanut sammakkoa yliopiston ruokalassa.

– Muistan hyvin, kun lähdettiin niitä maistamaan, kun kerrankin niitä oli tarjolla. Olisivatkohan olleet jossain kookoskastikkeessa. Se oli vähän kuin kehnoa kanaa ja tikkuistakin kuin mikä. Mieluummin syön kyllä kanaa - ja siitä saa sentään vatsansakin täyteen! Karhilahti naureskelee.

Ruokasammakko on lainsuojaton

Sammakot ovat Suomessa rauhoitettuja, mutta ruokasammakon lautaselleen pyydystävä ei lakia riko.

Se oli vähän kuin kehnoa kanaa ja tikkuistakin kuin mikä.

Ari Karhilahti

– Laki laahaa meillä perässä eli suojelussa on mainittu vain tietyt lajit, joihin sekosammakot eivät kuulu, Karhilahti kertoo.

Mutta miten tavis voi olla varma, että nappaa lautaselleen lainsuojattoman sekosammakon, jos kerran asiantuntijoidenkin pitää lajinmäärityksessä turvautua jopa DNA-testeihin? Karhilahden mielestä on vain yksi tapa välttyä syömästä suojeltuja sammakoita.

– Sillä tavalla siltä välttyy, ettei syö ollenkaan sammakoita. On sitä ruokaa muuallakin!

Kuuntele ruokasammakon ääntelyä tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).