Huoli tytöistä innosti suomalaisjohtajan kouluttamaan ugandalaisia yrittäjiä

Kehitysapu elää murrosvaihetta. Yksi tapa tehostaa kehitysyhteistyötä on kouluttaa paikallisia yrittäjiä, jotka saavat esimerkiksi vedenpuhdistamisesta tai kuivakäymälöiden rakentamisesta elinkeinon. Samalla ratkeavat myös esimerkiksi vesijärjestelmien huolto-ongelmat.

Kotimaa
Ugandalaisia vieraita Säkylässä
Ugandalaisia vieraita kiinnosti erityisesti Suomen puhtaus ja tuotteiden hajuttomuus.Joona Haarala / Yle

Kolme ugandalaista yrittäjää on innoissaan euralaisella Biolanin tuotantolaitoksella. Miehet tekevät muistiinpanoja ahkerasti, kun tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontel kertoo siitä, miten Suomessa tuotetaan kuivakäymälöiden kuiviketta.

Kampalassa asuva Marherita Industries -yhtiön toimitusjohtaja Julius Musiimenta kehuu vuolaasti suomalaisen emäntänsä yritystä.

– Olemme huomanneet, että nämä tuotteet eivät haise laisinkaan. Ne ovat miellyttäviä. Ne ovat käyttökelpoisia suomalaisille ja tämä on opetus, jonka haluamme viedä kotiin, Musiimenta sanoo.

Ugandalaisyrittäjät ovat mukana Suomen Unicefin vetämässä Uniwash-hankkeessa, jossa kehitetään vesi- ja sanitaatioratkaisuja Pohjois-Ugandan koululaisille. Kaikkiaan kuusi yritystä valittiin hankkeeseen hakuprosessin jälkeen.

Suomen Unicefin hankepäällikkö Saara Festadius selvittää, että huono hygienia ja puhtaan veden puute kouluissa aiheuttaa sairauksia ja koulupoissaoloja.

– Erityisesti tyttöjen koulunkäynti on hankalaa, koska kouluissa ei ole mahdollisuuksia asianmukaisen hygienian ylläpitoon, Festadius toteaa.

Huoli tytöistä sai lähtemään mukaan

Naisten aseman parantaminen oli yksi syy, joka sai Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontellin lähtemään mukaan kehitysyhteistyöhankkeeseen. Hän on käynyt jo kolme kertaa Ugandassa kertomassa teknisiä – ja myös kaupallisia – vinkkejä mukaan päässeille yrityksille.

– Tämä antaa meillä ymmärrystä ja osaamista myös Afrikan markkinoista. Sitä kautta voidaan miettiä jossain tulevaisuudessa, että mikä olisi oikea liiketoimintamalli Biolanille.

Biolanille hanke on kuitenkin ennen kaikkea hyvän tekemistä. Pitkällä aikavälillä verkostoituminen kansainvälisen järjestön kanssa voi tuoda myös tilauksia esimerkiksi katastrofialueille.

Ugandassa lähes kaikki tehdään itse

Ugandalaisten kierros jatkuu tuotantotiloissa. Suomeen saapuneet kolme yrittäjää juttelevat iloisesti keskenään. Hannamaija Fontell kertoo, että Ugandassa ei ole juurikaan alihankintaverkostoja, vaan yrittäjät pyrkivät tekemään kaiken itse.

– Ehkä nämä yrittäjät löytävät toisensa, kun he pystyvät täydentämään toistensa liiketoimintaa, Fontell pohtii.

Suomen Unicefille Ugandan hanke on tärkeä, sillä nyt pystytään vastaamaan siihen kritiikkiin, jota kehitysyhteistyöhankkeet usein kohtaavat. Ugandan projektia rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Mukana ovat myös Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Ugandasta Makereren yliopisto.

Ugandalaiset yritykset kehittävät hankkeessa ideoituja ratkaisuja kaupallisiksi tuotteiksi. Yliopistot ovat mukana siksi, että yrittäjät saavat tukea paikallisten innovaatioiden tekemiseen. Tärkeintä hankkeessa on se, että huolto tapahtuu Ugandassa.

– Me haluamme katsoa uudenlaisia toimintatapoja ja katsoa, miten ne luodaan kestäviksi siellä maassa, jotta siellä on paikallisia toimijoita ja paikallisia tuotteita, joita sitten voidaan hyödyntää, Saara Frestadius kertoo

Kliseisesti sanottuna aika näyttää, auttoiko afrikkalaisyrittäjien Suomen vierailu parantamaan lasten oloja Ugandassa. Sen sijaan aivan lähiaikoina nähdään, toteutuuko Suomessa hallituksen suunnitelma leikata kehitysapua 30-40 prosentilla nykyisestä.