Fennovoima laskemassa rimaa – nyt riittää 60 prosentin eurooppalainen omistus

Fennovoiman eurooppalaiset omistajat tavoittelevat enää 60 prosentin omistusta Hanhikiven ydinvoimalasta rakentamislupahakemuksen jättämispäivänä. Aiemmin eurooppalaisia omistajia edustava Voimaosakeyhtiö SF vakuutti yltävänsä 66 prosentin omistukseen viimeistään kesäkuun lopussa. Yhtiöstä sanotaan, että heillä on nyt uusia omistajia.

Kotimaa
Fennovoiman toimisto Pyhäjoella.
Fennovoiman toimisto Pyhäjoella.Antti Pylväs / Yle

Fennovoiman matkaan on tullut monta mutkaa ydinvoimahankkeen aikana. Suurosakas ja rakennuttaja Eon vetäytyi hankkeesta, ydinvoimalan koko pienentyi ja omistajien rivit ovat harventuneet.

Fennovoiman eurooppalaisia omistajia edustava Voimaosakeyhtiö SF on nyt myös laskenut rimaa omistuksen suhteen. Vielä lokakuussa 2014 yhtiö kertoi Helsingin Sanomille hankkivansa eurooppalaista omistusta 66 prosentin verran rakentamislupahakemuksen jättöpäivänä.

Nyt Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman sanoo Yle Uutisille, että yhtiö hankkii kesäkuun loppuun mennessä 60 prosentin eurooppalaisen omistuksen.

– Nyt meillä on poliittinen tahtotila, jota halutaan kunnioittaa. Ei ole esteitä, etteikö loppuosaa voida tehdä pidemmässäkin juoksussa.

Edellinen hallitus vaati, että Fennovoimalla pitää olla 60 prosentin eurooppalainen omistus kesäkuun lopussa. Muuten rakentamislupa jää saamatta.

Toimitusjohtaja Engman sanoo, että yhtiöllä on uusia eurooppalaisia omistajia.

– Meillä on muutamia uusia omistajia ja me tulemme tarkasti tiedottamaan omistuksesta kesäkuun viimeiseen päivään mennessä.

Vielä marraskuussa 2014 eurooppalaiset omistajat olivat varanneet ydinvoimalan tuotannosta hieman yli 55 prosenttia. Luvussa on otettu huomioon Keskon kiinteistöalan tytäryhtiön Kestran kiistanalainen osuus, joka Fennovoiman ilmoituksen mukaan on 2,9 prosenttia.

Kestra ilmoitti maaliskuussa 2014 jättäytyvänsä ydinvoimalaprojektin ulkopuolelle, vaikka Fennovoiman mukaan omistajat olivat sitoutuneet ydinvoimalan rakentamiseen kuukautta aiemmin.

Fortum-kuvio yhä auki

Energiayhtiö Fortum ilmoitti joulukuussa 2014, että se voi osallistua vähemmistöosakkaana Pyhäjoen ydinvoimalaan.

Enintään 15 prosentin omistuksen ehtona on yritysjärjestelyjen toteutuminen Luoteis-Venäjällä Gazpromin ja Rosatomin kanssa.

Uudelleenjärjestelyssä perustetaan uusi vesivoimayhtiö, josta Fortum omistaisi 75 ja Rosatom 25 prosenttia. Gazpromille jää vesivoiman osalta lähinnä myyjän rooli, mutta yhtiö jatkaa alueella lämpöliiketoimintaa.

Fortumin tiedotuslinja neuvotteluiden etenemisestä on yhtä niukka kuin aiemmin.

– Olemme tietoisia Fennovoiman aikataulusta. Valmistelut ja keskustelut jatkuvat edelleen, yhtiöstä viestitetään.

Voimaosakeyhtiössä ollaan luottavaisia, että eurooppalainen 66 prosentin osuus saadaan kasaan. Yhtiön mukaan heillä on useita keskusteluita käynnissä eri osakasehdokkaiden kanssa ja jotkut näistä johtavat toivottuun tulokseen.

– Tietenkin toivomme kokonaisuutena, että saamme Fortumin myös omistajaksi. Projektin näkökulmasta on hyvä, että he ovat omistajia, toimitusjohtaja Engman sanoo.

Fortumilla onkin kokemusta ydinvoimaloiden rakentamisesta toisin kuin Fennovoimalla.

Voimaosakeyhtiön neuvottelut muiden eurooppalaisten yhtiöiden kanssa ovat edenneet vuosien saatossa tahmeasti. Fennovoimasta sanottiin jo helmikuussa 2014, että se tavoittelee 66 prosentin kotimaista omistusta kesäkuuhun 2014 mennessä.

Poliittinen sitoumus

Edellinen hallitus ja eduskunta päättivät, että Fennovoiman ydinvoimalan omistus pitää olla 60 prosenttisesti eurooppalaista.

Aiemmin Fennovoima ja hallitus puhuivat kotimaisesta omistuksesta, mutta se määriteltiin täydennetyssä periaateluvassa tarkoittavan EU- ja Eta-alueelta tulevaa omistusta.

Määritelmää jouduttiin muuttamaan, kun yksi osakkaista, Rautaruukki yhdistyi ruotsalaisen teräsjätti SSAB:n kanssa.

Kyse on kuitenkin poliittisesta sitoumuksesta, eikä se työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sido uutta hallitusta.

– Tämähän on nimenomaan poliittisluonteinen ehto, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Herkko Plit.

Poliittinen sitoumus on kuitenkin vahva, sillä edellisen hallituksen lisäksi päätöksen siunasi eduskunta. Tuore elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on kommenteissaan pitänyt tärkeänä eurooppalaista omistusta.

Vaikka rakentamislupahakemuksen käsittelyssä menee kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta, omistuspohjaa tarkastellaan 30. kesäkuuta.

– Mikäli aikaraja ei olisi 30. kesäkuuta, mikä se olisi sitten. Mitään muuta päivämäärää täydennetyssä periaatepäätöksessä ei ole, Plit sanoo.

_12.6.2015 16.00 Juttua on muokattu. Voimaosakeyhtiön lausuntoa eurooppalaisen omistuksesta aikaansaamisesta on muutettu. _