Näin Suomelle olisi alijäämämenettelyssä käynyt – Lähes kaikille euromaille tuttua puuhaa

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, mitä alijäämämenettelyyn joutuminen olisi Suomelle tarkoittanut.

talous
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona 27. toukokuuta.Yle

Suomi vältti EU-komission liiallisen alijäämän menettelyn. Mitä menettelyyn joutuminen olisi käytännössä tarkoittanut?

– Tässä vaiheessa se olisi tarkoittanut vain tarkennettua seurantaa sekä sitä, että komissio olisi antanut tarkempia suosituksia siitä, mitä Suomen olisi komission mielestä pitänyt tehdä, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo.

Mikäli Suomi ei komission suositusten jälkeen ryhtyisi toimenpiteisiin, olisi komissiolla mahdollisuus asettaa Suomelle sakko. Sakko olisi alkuun koroton talletus. Se voitaisiin palauttaa, mikäli Suomi palaisi myöhemmin komission viitoittamalle polulle.

– Mikäli Suomi ei vielä tämänkään jälkeen muuttaisi kurssia, niin sakko muuttuisi pysyväksi. Suomi menettäisi siis tallettamansa rahat, von Gerich sanoo.

Von Gerichin mukaan komission lausunto on muistutus niille, jotka vastustavat hallitusohjelman säästöjä.

– Suomi ei elä tyhjiössä. Vaikka itse oltaisiin sitä mieltä että voitaisiin harjoittaa löysempää finanssipolitiikkaa, niin komission taholta tulee sanktioita.

Vakaus- ja kasvusopimuksen rajat paukkuvat

Alijäämämenettelyyn joutuminen ei olisi ollut eurovaltiolle poikkeuksellista. Von Gerichin mukaan suurin osa euroalueen maista on ollut menettelyssä jossain vaiheessa.

– Nämä alkuperäisen vakaus- ja kasvusopimuksen rajat on ylitetty lähes kaikissa vanhoissa jäsenmaissa. Velkakriteerin täyttää tällä hetkellä Luxemburg ja Suomi täytti sen aikaisemmin, mutta sen lisäksi ei niitä juurikaan enää ollut.

Von Gerichin mielestä ei ole yllättävää, että komissio arvostaa Suomen hallitusohjelmaa.

– Kun hallitusohjelmaa katsoo, niin siellä tehdään jopa enemmän kuin komissio olisi vaatinut.