Vapaa-ajan kalastuksen suosio romahti – verkot ja pilkkiminen jäämässä "ukkojen" ajanvietteeksi

2000-luvulla vapaa-ajankalastajien määrä on vähentynyt neljänneksellä. Merkittävin syy suosion hiipumiseen on muiden harrastusten lisääntyminen.

Kotimaa
Hauki koukussa.
Hauki jäi kalastajan koukkuun Äänekoskella.Heidi Vanhakoski

Suomessa oli vielä vuosituhannen vaihteessa lähes kaksi miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, nyt heitä on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan enää 1,5 miljoonaa.

Eniten vapaa-ajallaan kalastusta harrastavat 45–64-vuotiaat miehet. Naisia vapaa-ajankalastajista on noin kolmannes.

Etelä-itä-pohjoinen

Selvästi muuta maata suositumpaa kalastaminen on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa.

Kalastamaan lähdetään useimmiten mato-onki olalla. Toiseksi yleisin kalannarrausväline on virveli. Eniten ovat vähentyneet verkkokalastus ja pilkkiminen – niiden suosio on hiipunut etenkin nuorempien kalastajien kohdalla.

– Verkkokalastus on selvästi ukkoontumassa, samoin on käymässä pilkkimiselle, sanoo tutkija Päivi Eskelinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Eskelisen mukaan verkkokalastuksen suosion vähenemiseen vaikuttaa ensi sijassa sen työläys verrattuna vapakalastukseen. Pilkkimisen suosiota ovat laskeneet lauhat talvet, etenkin Etelä-Suomessa.

Kaupunki-maaseutu

Heittovapa- ja perhokalastus ovat nuorten kaupunkilaisten kalastusmuotoja. Maaseudulla verkoilla käydään selkeästi enemmän kuin kaupungeissa.

Helsinki on vapaa-ajankalastuksen kummajainen. Kiinteistöviraston merellisen osaston mukaan kalastuksen suosio on pysynyt kaupungissa viime vuosina lähes ennallaan vastoin yleistä trendiä.

– Meillä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos kalastusmuodoissa. Verkkokalastuksen osuus on romahtanut, perhokalastus ja uistelu ovat sitä vastoin pitäneet suhteellisen hyvin pintansa, samoin onginta, sanoo kalastuspäällikkö Matti Mielonen Helsingin liikuntavirastosta.

Helsingissä on noin 50 000 vapaa-ajankalastajaa, joista reilu kymmenys on naisia.

Perhokalastus koukuttaa

Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana perhokalastus on kasvattanut suosiotaan vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Pyyntitapaan ovat innostuneet erityisesti kaupunkilaisnuoret. Perhokalastus koukuttaa harrastajansa nopeasti, eikä ole tavatonta, että jonkin aikaa harrastettuaan nuori perhokalastaja rupeaa jo valmistamaan itse perhonsa.

Saaliiksi perhokalastajille kelpaavat lohien lisäksi hauet ja monet särkikalat. Esimerkiksi toutain on yhä useamman perhokalastajan pyyntikohde kantojen elvyttyä Etelä-Suomessa istutusten ansiosta.

Ahventa ja haukea nousee eniten

Vapaa-ajankalastajien yleisin saalis Suomessa on ahven, sitten tulevat hauki, särki ja kuha. Ahvenen ja hauen yhteinen osuus vapaa-ajankalastajien saalismäärästä on noin puolet.

Merkittäviä saaliskaloja ovat myös muikku, lahna ja siika.

Kalastuksesta elämyksiä

Vapaa-ajankalastus on muuttumassa yhä enemmän pelkästä ruoan hankinnasta elämysten etsimiseksi. Monille harrastajille saaliskalan valokuvaaminen ennen sen vapauttamista on kalastustapahtuman kohokohta. Luomuruoan suosion kasvaessa myös itsehankitun kalan suosio on ruoanlaitossa lisääntymässä.

Vaikka useimmat kalastavat vielä mökki- tai asuinpaikkansa lähivesillä, niin vapaa-ajankalastajien liikkuvuus on lisääntymässä ja harrastajat erikoistumassa. Kasvavia erikoisryhmiä ovat muun muassa välineisiin erikoistuneet kalastajat, pyydystä ja päästä -kalastajat, ekokalastajat ja lähiruokakalastajat.

Erilaisten vapaa-ajanharrastusten tarjonta lisääntynee jatkossakin, joten vapaa-ajankalastajien määrä tuskin lähtee enää nousuun, pikemminkin nykyinen trendi jatkuu.