Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tunne kesävihollisesi

Punkki Ixodes ricinus
Puutiaisella ei ole silmiä.
Molemmin puolin ruumista on hengitysaukot, joihin avautuu useita pieniä hengitysputkia.
Punkit kykenevät ns. Hallerin elimen avulla aistimaan ympäröivän ilman hiilidioksidivaihteluita.

Punkki syö vain kolme veriateriaa jopa kuusivuotisen elämänsä aikana

Pikkuruinen, noin puolen millimetrin kokoinen punkin toukka odottaa nälkäisenä. Se on ollut syömättä jo melkein kaksi vuotta. Vihdoin sitä onnistaa. Ohi vilistää hiiri, ja punkki nappaa kiinni sen turkkiin. Toukka etsiytyy hiiren iholle ja alkaa imeä verta. Samalla punkin toukka tulee tietämättään saaneeksi borreliatartunnan, sillä hiiren veressä on borreliabakteereja. Tämän vitsauksen punkki saattaa myöhemmin tartuttaa myös ihmiseen.

Parin päivän kuluttua toukka irrottautuu hiirestä ja tippuu maahan. Punkin toukka muuntuu nymfiksi. Nymfivaiheessa punkki on vielä vain noin millimetrin kokoinen ja sitä on vaikea nähdä paljaalla silmällä. Punkin nymfi jää odottamaan seuraavaa ateriaansa ja uutta, suurempaa isäntäeläintä. Esimerkiksi ihmistä.

Voi kulua parikin vuotta, ennen kuin nymfi onnistuu löytämään uuden isäntäeläimen. Koko odotusajan se joutuu pärjäämään sillä ravinnolla, jonka se sai hiirestä. Nymfi tarrautuu ohi kulkevaan ihmiseen ja alkaa huomaamattomasti hakeutua kohti sopivaa ruokailupaikkaa. Se pureutuu polvitaipeeseen. Punkki ei sanan varsinaisessa merkityksessä “pure”, vaan lävistää ihon imukärsällään. Isäntä ei yleensä huomaa verta imevää punkkia, sillä sen syljessä on puuduttavia ja veren hyytymistä estäviä aineita.

Imettyään tarpeeksi verta nymfi pudottautuu pois isäntäeläimestä ja muuntuu aikuiseksi. Se voi elää aikuisena vielä jopa 2 vuotta.

On aika lisääntyä. Naaras ja koiras parittelevat kasvillisuudessa tai ison nisäkkään turkissa, missä naaras pääsee jälleen imemään myös verta. Jos parittelu tapahtuu eläimeen kiinnitettynä, myös koiras syö pienen ja samalla viimeiseksi jäävän veriateriansa. Parittelun jälkeen koiras kuolee.

Jos parittelu on tapahtunut kasvillisuudessa, naaras etsii vielä isäntäeläimen, ja imee verta 1-2 viikkoa. Lopulta naaras pudottautuu maahan, munii parituhatta munaa ja pian tämän jälkeen kuolee.

Munat kuoriutuvat useiden viikkojen kuluttua ja uusi suuri sukupolvi punkin toukkia ryhtyy sinnikkäästi väijymään ensimmäistä isäntäänsä.

Huom. Vaikka käsite "punkki" on laajempi kuin "puutiainen", niitä kuitenkin käytetään tässä artikkelissa synonyymeinä.

Lue lisää
Hyttynen Culicidae
Hyttysen imukärsässä on kaksi putkea. Toinen imee verta, toinen ruiskuttaa pistokohtaan sylkeä.
Hyttysen lentonopeus on 1–2 km/h.
Hyttysnaaras pystyy yleensä munimaan ensimmäisen munintansa ilman veriateriaa.

Hyttynen voi imeä verta jopa kaksi kertaa oman painonsa verran

On hämärä ilta ja hyttysnaaras on metsästysretkellä. Erittäin tarkan hajuaistinsa avulla se havaitsee ihmisestä tihkuvan hien ja hiilidioksidin jopa kymmenen metrin päähän. Lupaava tuoksu johdattaa sen lähemmäs ihmistä. Hyttynen laskeutuu ja alkaa etsiä sopivaa ruokailupaikkaa. Sen on saatava verta.

Ihminen tarkkailee käsivarrellaan aterioivaa hyttystä kiinnostuneena ja antaa sen syödä rauhassa loppuun saakka. Jospa se sitten räjähtäisi ylensyöneenä? Näin ei kuitenkaan käy. Hyttynen voi imeä verta jopa kaksi kertaa oman painonsa verran. Saadakseen kaiken veren mahtumaan itseensä, se poistaa ruokaillessaan nestettä elimistöstään. Tämän voi huomata hyttysen peräpäästä puristuvana pienenä pisarana, joka vierähtää iholle veriaterian aikana.

Kiittämättä ateriasta hyttynen ottaa siivet alleen ja lentää läheiselle ojalle, jossa on seisovaa vettä. Hyttysnaaras laskee 300–1000 munaa veden pinnalle. Munat talvehtivat ja niistä kuoriutuu toukkia seuraavana kesänä. Toukalla ei ole vielä jalkoja, vaan se liikkuu vedessä kiemurrellen. Se syö planktoneliöstöä tai vesikasveihin kiinnittyneitä pikkuleviä. Aikuiset hyttyset juovat ravinnokseen kukkien mettä. Ainoastaan naaraat tarvitsevat verta lisääntyäkseen.

Täysikasvuinen toukka nousee veden pintaan koteloitumaan ja kuoriutuu lähes heti aikuiseksi hyttyseksi. Uusi aikuinen hyttynen lepää veden pinnalla hetken, jotta sen keho ehtii kovettua ennen ensimmäistä lentoa.

Lue lisää
Paarma Tabanidae
Paarmalla ei ole silmäluomia. Se pitää silmänsä puhtaana pyyhkimällä niitä raajoillaan.
Paarmat maistavat jaloillaan.
Paarmalla on teräväkärkiset alaleuat, sahalaitaiset yläleuat ja imukärsä.

Paarmat maistavat sinut jaloillaan

On aurinkoinen kesäpäivä ja rentoudut rannalla aaltojen liplatusta kuunnellen. Äkkiä tunnet terävän pistoksen lapaluiden välissä. Ähh, paarma. Yrität huiskia otusta kauemmas, mutta vimmatusti pörisevä paarma ei anna periksi. Yhä uudelleen se laskeutuu ihollesi ja yrittää napata itselleen makoisan veriaterian.

Pörisijä on naaras, sillä vain ne tarvitsevat verta munien kehittymiseen. Omaksi ravinnokseen se syö urosten tavoin kukkien mettä.

Paarma löytää uhrinsa lämmön ja kohteesta huokuvan hiilidioksidin avulla. Eri paarmalajit ovat persoja eri väreille. Muutamat lajit iskeytyvät tummien vaatteiden kantajiin, eräs yleinen laji taas suosii valkoista. Vaatteiden värityksellä et siis voi estää kokonaan paarmoja kiinnostumasta sinusta.

Paarmoilla on makuaisti jaloissaan. Päästyään iholle paarma tepastelee hetken ja maistelee, onko laskeutunut sopivaan uhriin. Jos näin on, se lävistää teräväkärkisillä alaleuoillaan ihon. Seuraavaksi paarma liikuttaa sahalaitaisia yläleukojaan sivuttain ja laajentaa haavaa. Lopuksi paarma upottaa imukärsänsä haavaan ja aterioi.

Ruokailtuaan paarmanaaras pudottautuu lähimaastoon ja sulattelee raskasta ateriaansa muutaman tunnin. Kun paarma taas pystyy lentämään, se etsiytyy mukavaan ja suojaisaan paikkaan. Siellä se viettää lämpötilasta riippuen muutamasta päivästä viikkoon.

Naaras munii jopa tuhat munaa veden tai kostean maan ylle. Viikossa munista kuoriutuu toukkia, jotka voivat talvehtia. Keväällä tai alkukesästä toukat koteloituvat ja keskikesään mennessä murtautuvat koteloistaan - pörinällään ärsyttäviksi uusiksi aikuisiksi.

Lue lisää
Kioski

Mitä jos näkisitkin maailman eri tavalla kuin muut? Tervetuloa Kioskiin! Saat kivoja ja kovia juttuja. Aamusta iltaan. Olemme kanssasi Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Whatsappissa, Snapchatissa ja Youtubessa. Valtaamme telkkarin puoleksi tunniksi joka arki-ilta, TV2 klo 19.30-20.

yle.fi/kioski

Idea:
Aki Kekäläinen, Mikko Hynninen, Lassi Seppälä, Matti Vakkilainen

Tekstit:
Jarkko Ryynänen, Tiina-Rakel Liekki, Mikko Hynninen, Heli Savola

Ulkoasu:
Juha Kiiskinen

Tekninen toteutus:
Oskari Blomberg

3D-mallinnus:
Saku Soini

Haastatellut henkilöt:
Larry Huldén, intendentti,
Lena Huldén, soveltavan eläintieteen dosentti
Tero Klemola, yliopistonlehtori

Videot:
iStockphoto

beta.yle.fi