Yllättävä tutkimustulos – sivariin ei mennäkään vakaumuksen takia

Siviilipalvelukseen hakeutumista asepalveluksen sijaan on usein pidetty eettisenä tai uskonnollisena arvovalintana. Suuri osa tulee siviilipalvelukseen kuitenkin asepalveluksen kautta ja tuoreen tutkimuksen mukaan vaakakupissa painavat yhä enemmän käytännölliset syyt. Tutkijan mielestä siviilipalvelusta voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa paremmin.

Kotimaa
Siviilipalveluksessa olevia nuoria miehiä Lapinjärven koulutuskeskuksen luokkahuoneessa.
Siviilipalveluksen peruskoulutusjakso suoritetaan Lapinjärven koulutuskeskuksessa.YLE

Siviilipalvelukseen hakeutumisen syistä on valmistunut ensimmäinen laaja kyselytutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan tutkimukseen haastateltiin lähes 2 000 siviilipalvelusmiestä. Lisäksi vastaamassa oli yli 700 työpalvelun esimiestä. Kyselyt tehtiin marraskuun 2012 ja elokuun 2014 välillä.

Tutkimuksen tehnyt dosentti Valdemar Kallunki Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta sanoo yllättyneensä siitä, miten pieni osuus siviilipalvelukseen hakeutuvista tekee ratkaisunsa vakaumuksellisista syistä. Heitä oli hieman alle kolmannes vastaajista. Vaakakupissa painavat enemmän käytännölliset syyt.

Mahdollisuus kotona asumiseen, opiskelu, yrittäjyys ja ystävyyssuhteiden säilyminen siviilissä vaikuttavat.

Valdemar Kallunki

– Mahdollisuus päästä työhön vajaaksi 11 kuukaudeksi on keskeinen syy hakeutua siviilipalvelukseen. Myös mahdollisuus kotona asumiseen, opiskelu, yrittäjyys ja ystävyysuhteiden säilyminen siviilissä vaikuttavat, toteaa Kallunki.

Noin 40 prosenttia siviilipalvelusmiehistä tulee keskeytyneen varusmiespalveluksen kautta. Kyselyssä tarkasteltiin myös syitä kielteiseen suhtautumiseen asepalvelusta kohtaan. Voimakkaimmat varusmiespalveluksesta pois työntävät tekijät liittyivät kasarmielämän poikkeavuuteen arkielämään verrattuna, tuvan yksityisyyden puutteeseen ja koulutuksen ryhmäkuriin.

Ilmoitus vakaumuksesta vaaditaan

Siviilipalvelushakemukseen on lain mukaan liitettävä vakuutus vakaumuksellisista syistä, vaikka henkilöllä ei sellaisia olisikaan. Vielä 1980-luvun lopussa vakaumuksen todenperäisyys meni tutkintalautakunnan arvioitavaksi, mutta sen jälkeen vakaumuksen on voinut kuitata pelkällä ilmoituksella.

Jos nuori ei pärjää asepalveluksessa, hänen ei pitäisi joutua vakuuttamaan omantunnon vastaisesti vakaumusta jota hänellä ei ole.

Valdemar Kallunki

Asepalveluksen keskeyttäneiden ei Kallungin mielestä tarvitsisi enää perustella ratkaisuaan vakaumuksella.

– Jos nuori ei pärjää asepalveluksessa, hänen ei pitäisi joutua vakuuttamaan omantunnon vastaisesti vakaumusta jota hänellä ei ole.

Asepalveluksen keskeyttävien lisäksi myös noin puolet kutsuntojen kautta tulleista siviilipalvelusmiehistä tekee nykyään ratkaisunsa muista kuin vakaumuksellista syistä. Kallunki muistuttaa kuitenkin, että vakaumuksellisia aseistakieltäytyjiä riittää, ja heille vakaumuksen ilmoittaminen on enemmän positiivinen oikeus.

Tutkija: Siviilipalveluksesta enemmän irti

Tutkimuksen johtopäätöksenä suositellaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön kokonaan uusi siivilipalveluskelpoinen -palveluskelpoisuusluokka. Kyseisen luokituksen saaminen mahdollistaisi siviilipalveluksen koulutusjakson ja työpalvelun suorittamisen ilman vakaumusta koskevaa vakuutusta.

Käytännössä tämän luokituksen saaneet suorittaisivat siviilipalveluksen kuin vakaumukselliset aseistakieltäytyjät.

Siviilpalveluksen valitsee noin seitsemän prosenttia asevelvollisista. Puolustusvoimat tekee asevelvollisten suhteen entistä tarkempaa karsintaa jo kutsuntavaiheessa, ja järjestelmä on mennyt valikoivampaan suuntaan.

Yleinen asevelvollisuus lähtee kuitenkin ajatuksesta, että siihen osallistuvat kaikki.

– Asepalveluksen suorittamista pidetään luontevana osana suomalaisuutta. Valikoivuuden kasvaessa pitäisi kuitenkin pohtia, miten voisimme hyödyntää siviilipalveluksen tyyppistä yhteiskunnallista palvelusta. Nuorten kokemukset työelämästä siviilipalveluksen kautta ovat erittäin positiivisia, joka tukee sosiaalista osallisuutta. Maanpuolustusvelvollisuuden positiivinen merkitys kasvaisi jos siviilipalvelusta hyödynnettäisiin enemmän, sanoo Valdemar Kallunki.