Kannattaako vanhoista amalgaamipaikoista hankkiutua eroon? – Riippuu, miltä hammaslääkäriltä kysyy

Osa suomalaisista haluaa eroon amalgaamipaikoistaan mahdollisten terveyshaittojen vuoksi. Tieteellistä näyttöä amalgaamin vaarallisuudesta ei kuitenkaan ole löydetty. Silti osa hammaslääkäreistä suhtautuu kiisteltyyn paikka-aineeseen kriittisesti.

Kotimaa
Hammaslääkäri työssään.
Ville Hassinen / Yle

Vielä 1980-luvun alussa suomalaisten hampaat paikattiin elohopeaa, hopeaa, kuparia ja tinaa sisältävällä amalgaamilla.

Hopeanharmaat paikat koristavat edelleen varsinkin yli viisikymppisten hampaita. Osa haluaa nyt paikoistaan eroon mahdollisten terveyshaittojen vuoksi, osa myös esteettisistä syistä.

Hammaslääkäriasema Fossassa Helsingissä työskentelevä Riitta Linko tekee amalgaamipaikkojen täyssaneerauksia lähes viikoittain.

– Joistakin epämääräisistä oireista kärsivät saattavat haluta varmistua, etteivät oireet johdu amalgaamista. Moni on toimenpiteen jälkeen kiittänyt olonsa kohentuneen, hän sanoo.

Riitta Linko toimii puheenjohtajana Biohammaslääketieteen yhdistyksessä, joka suhtautuu kriittisesti amalgaamiin. Jäseniä on viitisenkymmentä.

– Moni asiakas on saanut amalgaamien poiston jälkeen helpotuksen esimerkiksi selittämättömään väsymykseen tai vatsavaivoihin, Riitta Linko sanoo.

Amalgaamin sisältämä elohopea kertyy elimistöön

Se, että amalgaamipaikoista halutaan eroon, ei ole ihme, sillä amalgaamilla on ollut erityisen huono maine jo vuosikymmeniä.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa amalgaami kiellettiin hampaiden paikka-aineena ympäristö- ja terveyssyistä jo vuosia sitten. Suomessa kieltoa ei ole kiirehditty.

– On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin se tapahtuu, sanoo suu- ja leukasairauksien osastolla lehtorina työskentelevä Anja Kotiranta Helsingin yliopistosta.

Kiistellyn paikka-aineen myrkyllisyyttä on tutkittu paljon, mutta tieteellistä näyttöä väestötason terveyshaitoista ei ole löydetty.

Kiistatonta kuitenkin on, että amalgaamipaikasta irtoaa suussa elohopeaa, josta pieni osa jää elimistöön. Eniten elohopeaa irtoaa paikkaa laitettaessa ja pois otettaessa. Amalgaamipaikkojen poiston jälkeen veren elohopeapitoisuuden on tutkimuksissa havaittu laskeneen.

– Kyse on niin pienestä määrästä elohopeaa, ettei sen ole havaittu olevan vaaraksi ihmisille, Anja Kotiranta sanoo.

Muoviallergia ehkä yleisempää kuin elohopea-allergia

Anja Kotiranta on itsekin joskus poistanut asiakkailta amalgaamipaikkoja, heidän toivomuksestaan, ilman varsinaista hammaslääketieteellistä syytä.

Paikkaushoitoon tulevat saattavat erityisesti kysyä saako vastaanotolta vielä "sitä kestävämpää paikkaa"

Matti Pöyry

– Amalgaamista on peloteltu niin paljon, että on aivan ymmärrettävää haluta niistä eroon. Pelätään esimerkiksi, että amalgaami aiheuttaa hermostollisia oireita. Osa haluaa niistä eroon myös esteettisistä syistä. Sekin on ymmärrettävää.

Tosiasiassa myös hampaisiin paremmin maastoutuvat muovipaikat voivat aiheuttaa allergiaa.

Muoviallergia voi ilmetä polttavana kipuna limakalvoilla ja kielessä. Hoitohenkilökunnalla jopa hengitystieoireina. Sen sijaan elohopea-allergia näyttäytyy kontaktiallergiana, vaaleina muutoksina limakalvoilla.

Molemmat allergiat ovat harvinaisia. Etenkin elohopea-allergiaa ilmenee hyvin vähän.

Paikkojen poistossa voi purenta mennä pieleen

Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry suosittelee amalgaamien poistoa ainoastaan hammaslääketieteellisistä syistä, eli jos paikka on esimerkiksi lohjennut tai jos henkilöllä todetaan elohopea-allergia.

– Amalgaamipaikka on muovipaikkaa kestävämpi. Purennan kannalta on tärkeää, mitä poskihampaiden isojen amalgaamipaikkojen tilalle laitetaan. Mieluiten käytettäisiin, mahdollisuuksien mukaan, keraamisia täytteitä. Pahimmillaan purenta voi mennä pieleen, kun vaihdetaan paljon paikkoja kerralla. Tällaisia hoitovahinkoja on jouduttu korvaamaan potilasvakuutuksesta.

Amalgaamitekniikkaa ei enää opeteta Turussa

Amalgaamia käytetään hampaiden paikkauksessa edelleen, tosin Suomessa enää hyvin vähän.

– Paikkaushoitoon tulevat saattavat erityisesti kysyä saako vastaanotolta vielä "sitä kestävämpää paikkaa", Matti Pöyry sanoo.

Amalgaami paitsi kestää, on se myös muovipaikkaa halvempi vaihtoehto.

Amalgaamia ei kuitenkaan käytetä lasten ja raskaana olevien naisten hampaiden paikka-aineena.

Lopulta amalgaami jäisi todennäköisesti pois käytöstä ilman kieltojakin. Turun yliopistossa uusille hammaslääketieteen opiskelijoille ei enää opeteta amalgaamitekniikkaa, muissa yliopistoissa tekniikka on käytössä edelleen.