Hyönteiset pärjäävät koleassa – hyttynenkin sen kun porskuttaa

Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg arvioi eilen, että kylmät säät voivat haitata hyönteisten elämää merkittävästikin. Jyväskylän yliopiston dosentti Jari Haimi puolestaan sanoo, että Suomeen kotiutuneet hyönteiset myös pärjäävät Suomen oloissa.

luonto
Hyönteinen voikukassa.
Virpi Kotilainen / Yle

Kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen koleita. Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg arvioi, että kaksi peräkkäistä kylmää alkukesää haittaavat jo Suomen hyönteiskantaa.

– Toki viileät kelit vaikuttavat esimerkiksi perhosten elämään paljonkin, mutta useimmat hyönteiset eivät tarvitse montaakaan lämpöastetta lentääkseen, ne ovat sopeutuneet pohjolan oloihin, sanoo Jyväskylän yliopiston hyönteisiin erikoistunut dosentti Jari Haimi.

Useimmat hyönteiset eivät tarvitse montaakaan lämpöastetta lentääkseen.

Jari Haimi

Joitakin hyönteislajeja sää tuntuu suorastaan suosineen. Esimerkiksi hyttysen toukkavaihe elää pienvesissä, ja kevään ja alkukesän säät ovat olleet paitsi kylmiä myös kosteita.

Kärpänen.
Virpi Kotilainen / Yle

– Hyttysiä on maastossa varsin runsaasti. Tänä aamuna kävin metsässä kun lämpöä oli 7-8 astetta, ja hyttyset lentelivät varsin vilkkaasti. Samoin kimalaiset olivat lennossa, ja ne pystyvät pölyttämään muutamalla lämpöasteella, Haimi kertoo.

Hyönteisiä riittää linnuille

Hyönteiset ovat linnuille merkittävä ravinnonlähde. Haimin mukaan niitä riittää popsittavaksi.

– Kyllä varmasti. Kun katsoo lehvästöä vasten, niin liikettä näkyy. Haavilla saisi hyvän otannan tyypillisimmistä suomalaisista hyönteisistä, Haimi arvelee.

Ja vaikka sää jatkuisi koleana, Haimi vakuuttaa, että hyönteiset pärjäävät.

Tiedän, että hyönteiset kestävät tuuliset ja vilpoiset säät.

Jari Haimi

– Tiedän, että hyönteiset kestävät tuuliset ja vilpoiset säät. Päiväperhosia näkyy vähemmän, mutta niitäkin on sen verran liikkeellä, että kyllä ne sukuaan jatkavat, hän sanoo.

Haimi muistelee 80-luvulla sattunutta kylmää kesää, jolloin lämpötila kohosi kesäkuussa kolme kertaa yli 20 asteen.

– Silloin kyseltiin missä ovat heinäsirkat, kun siritystä ei kuulunut koko kesänä. Seuraavana kesänä niitä oli aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Jossain ne olivat riittävästi sirahdelleet, että olivat toisensa löytäneet.