Nastolan ja Lahden yhteisvaltuusto pui taloutta sopuisasti, vaikka valtioneuvoston liitospäätös nostatti jälkimaininkeja

Lahden ja Nastolan valtuutetut kokoontuivat Lahti-halliin pohtimaan taloutta. Valtuutetut saivat seminaarin aikana tiedokseen valtioneuvoston virallisen liitospäätöksen. Sitä eivät kaikki vielä purematta niele.

Nastola
Lahden ja Nastolan valtuutetut yhteissseminaarissa
Yle Lahti

Pääosassa Lahden ja Nastolan yhteisvaltuuston kaksipäiväisessä seminaarissaan oli talous.

Vastaavia, isoja seminaareja on aiemmin ollut yksi. Yhteisiä asioita 102 jäsenen konklaavi on käsitellyt lisäksi tiedotustilaisuuksissa.

– Yllättävän kivuttomasti tämä on mennyt, pohti Nastolan valtuuston nuorin jäsen, Villähteellä asuva Jesse Kaukinen.

Kaukiselle tärkeitä ovat mankäyttöön liittyvät asiat ja se, mitä maaomistuksille tapahtuu uudessa kunnassa jatkossa.

– Luvatuista asioista on pidettävä kiinni. Sellaisia ovat esimerkiksi koulujen remontit ja laajennukset, hän sanoo.

Talous, talous – ja työttömyys

Valtuutetuille lyötiin seminaarin aluksi eteen rätingit uuden Lahden talouden näkymistä.

Talouden sopeuttamisen tekee haastavaksi Lahden mittava investointitarve, joka on vaatii velkaa ja tuo 95 miljoonan rahoitusalijäämän vuosille 2016 - 2018.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan vuosien 2016 ja 2017 taloussunnittelua on tehtävä nollalinjalla, vasta vuodelle 2018 voi odottaa hienoista kasvua.

Ryhmäpuheenjohtajien puheenvuoroissa todettiin muutoksen tarve, mutta painopisteet siihen, millaisia toimia tarvitaan, vaihtelivat.

Demareiden Jarkko Nissisen mielestä palvelujen karsimisen sijaan pitäisi miettiä hallinnon virtaviivaistamista.

Työttömyys on tämän alueen pahin ongelma.

Juha Rostedt

Vasemmistoliiton Elisa Lientola painotti, että elinkeinoelämä hyötyy ehkä tieinvestoinneista, mutta kuntalaisille peruspalvelut ovat tärkeämpiä.

Kokoomuksen Marko Varjosen mielestä raamit tuovat selkeyttä päätöksentekoon ja muutokseen tarvitaan uusia toimintatapoja.

Perussuomalaisten Martti Mäkisen mukaan tärkeät investoinnit, kuten koulut ja päiväkodiit on hoidettava, vaikka palveluverkon muutokset ovatkin välttämättömiä.

Vihreiden Aleksi Mäntylä ei usko nopeiden leikkausten tuovan säästöjä. Hän näkee, että panostus isoihin rakenneuudistuksiin toimii paremmin. Hän epäili myös, että 95 miljoonan lainatarve ei ole edes riittävä.

- Yllätyksiä tulee aina, Mäntylä totesi.

Keskustan Kaarina Suhonen kehotti etsimään parhaat toimintatavat molemmista kunnista ja kristillisten Leena Mantere peräänkuulutti toimintatapojen tehostamisen ohella norminpurkutalkoita.

Kommentteja ja kysymyksiä seminaarissa nostattivat myös muun muaassa joukkoliikenne ja kylien liikenneyhteydet, päiväkotien ryhmäkoot, vanhusten kotihoitopalvelut, Lahti Energian omistusjärjestelyt ja tulevaisuuden suunnitelmat, tukityöllistäminen sekä Lahden kova työttömyys.

– Työttömyys on tämän alueen pahin ongelma. Sen ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, totesi puhetta seminaarissa johtanut yhdistymishallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt.

Jälkiloiskeita liitospäätöksestä

Yhteisvaltuusto sai seminaarin aikana tiedon valtioneuvoston päätöksestä vahvistaa Lahden ja Nastolan liitos.

Sen myötä valtuusto pääsee virallisesti järjestäytymään. Kuntien yhdistyminen toteutuu ensi vuoden alussa.

Nastolalainen kristillisdemokraattien valtuutettu Terho Anttolainen ihmetteli, kuinka päätös on voitu tehdä, vaikka asiasta oli vielä sisällä hänen liikkeelle laittamansa valitus.

Nastolan vaakuna rintamerkissä
Usealla nastolalaisella valtuutetulla oli seminaarissa oman kunnan vaakuna rintapielessä. Yle Lahti

Valtioneuvostosta kerrotaan, että kuntaliitoksen vahvistamiselle ei ollut laillisia esteitä ja asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, jos KHO vielä toteaa liitospäätöksen laittomaksi.

Seminaarin sujuvuuteen loiskeet eivät tuntuneet.

Lahtelaiset valtuutetut jopa kiittelivät nastolalsten neuvottelutaitoja ja -kulttuuria.

– Tähän asti kaikki on mennyt kokoontumisissa hyvin – liekö nastolalaisten vaikutusta, totesi sosialidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Jarkko Nissinen.

Pöytäpuheissa Nastolan ja Lahden kokouskulttuuria vertailtiin ja pohdittiin myös. Nastolaisten salaisuudeksi arveltiin sitä, että pienemmässä kunnassa ihmiset tuntevat paremmin toisensa.

– Tuntuu olevan niin, että Nastolassa asiat riitelevät, eivät ihmiset. Siellä ei mennä henkilökohtaisuuksiin, summasi vihreiden Kirsti Vaara.