Raatilainen muistelee Hittimittaria: "Oli vähän outoa musiikkia meikäläiselle"

1980-luvulla Hittimittari-ohjelman Pohjois-Suomen alueraadissa musiikkia arvioinut Arto Saxholm kertoo tehtävän olleen jännittävä, vaikka musiikkikappaleet eivät olleetkaan aivan hänen makuunsa.

ilmiöt
Hittimittarissa arvioitiin muun muassa Pink Floydin musiikkia.
Kuvakaappaus Hittimittari-ohjelman jaksosta.

Ylen Elävässä arkistossa on juuri julkaistu Hittimittari-ohjelman jakso marraskuulta 1987. Kyseissä jaksossa tuoretta musiikkia arvioi Pohjois-Suomen alueraati Kajaanissa, mihin kuului myös tuolloin 39-vuotias liikkeenharjoittaja Arto Saxholm

– Sehän oli aika jännää, uutta ja ihmeellistä. Että pääsi sellaiseenkin ohjelmaan mukaan. Aika meni nopeasti, siellä tuli kappaleita ja annoimme muistaakseni pisteitä. En kyllä muista enää niitä kappaleita, Saxholm muistelee 28 vuoden takaista.

Niin kuin joku viisas on sanonut, sydän ja sormenpäät vereslihalla treenattiin Emmaa ja joitain muitakin vanhoja kappaleita, rautalankaversioina.

Arto Saxholm

– Polemiikkia kappaleista oli muistaakseni jonkin verran, mutta kyllä pisteet annettiin vaan fiiliksen pohjalta. Oli vähän outoa musiikkia meikäläiselle, ei siellä mitään humppaa soitettu.

Kaikkiaan alueraadissa oli 25 jäsentä. Saxholm arvelee, että kaikki raatilaiset olivat edesmenneen musiikkivaikuttaja Unto Torniaisen tuttuja kavereita.

– Veikkaan, että Unto vaan soitteli ja kyseli, että kuka kerkeää. Ei sinne mitään pääsykokeita ollut.

Saxholm uskoo, että Hittimittari oli aikoinaan suosittu ohjelma.

– Siihen aikaan oli Levyraati sun muut. Tämän tyyppinen musiikkiohjelma oli aika suosittu.

Emma vetää ihon kananlihalle

Kajaanilaiselle Arto Saxholmille kaikkein nostalgisinta musiikkia on rautalankamusiikki.

– Aina kun Emma soi rautalankaversiona, karvat nousevat kananlihalle. Se on ihan ehdoton. Sitä vähän itsekin yritin soittaa, ja oli jotain bändinpoikasia. Niin kuin joku viisas on sanonut, sydän ja sormenpäät vereslihalla treenattiin Emmaa ja joitain muitakin vanhoja kappaleita, rautalankaversioina.

– Sitten tulivat Beatlesit ja Hurriganesit, ja aina olen tykännyt perus Suomi-iskelmästä. En kuitenkaan hurahtanut aivan täysin Beatlesin musiikkiin, en esimerkiksi kasvattanut Beatles-tukkaa, Saxholm jatkaa naurahtaen.

Arto Saxholm
Arto Saxholm.Ville Kinnunen / Yle

Nykyisin Saxholm kuuntelee Suomi-iskelmää ja erityisesti suomalaisia naisartisteja.

– Lapsenlapset sanovat, että paappa tykkää Haloo Helsingistä. Arvostan näitä melodiallisesti hyviä kappaleita. Mutta Emma vetää edelleen aina ihon kananlihalle.

Livekonserteissa Saxholm käy omien sanojensa mukaan valitettavan vähän. Mikäli hän saisi valita kenet tahansa, elävän tai kuolleen, esiintymään Kajaanissa kesällä, Saxholmin vastaus on yksi maailman eniten myyneistä artisteista.

– Loppupeleissä Elvis sieltä kaukaa tulisi. On häntä sen verran tullut kuunneltua.