Eroon ääriajattelusta RAY:n tuella? Ekstremismin ennaltaehkäisyn rahoitus hataralla pohjalla

Suomessa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi, mutta sisäministeriö ei ole budjetoinut toimintaan varoja. Esimerkiksi Syyrian konfliktialueilta on palannut Suomeen arviolta parikymmentä henkilöä, joiden mahdolliseen radikalisoitumiseen tulisi puuttua nopeasti.

Kotimaa
Huppupäinen ihminen istuu puiston penkillä.
Esa Huuhko / Yle

Järjestöt ovat ottamassa vetovastuun Suomen Exit-työstä, eli konfliktialueille lähteneiden ja siellä radikalisoituneiden henkilöiden muovaamisesta takaisin yhdyskuntakelpoisiksi.

Exit-työ järjestetään näin, sillä järjestövetoinen malli on nähty luontevana tapana työn toteuttamiseen.

– Kansainvälinen esimerkki on osoittanut, että toiminnan ei tule olla viranomaisista riippuvaista. Viranomaisten pitää olla työssä mukana, mutta työ ei saa palvella viranomaisten tarpeita, sanoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Rahoittajana RAY?

Sisäministeriö ei ole budjetoinut rahaa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn. Siksi järjestöt ovat hakeneet rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä exit-työn käyntiin polkaisemista varten.

– Viranomaisten budjetteja leikataan, me säästetään kovasti. Resurssien jakaminen tänä päivänä ei ole helppo asia, Mankkinen toteaa. RAY päättää rahoituksesta tosin vasta joulukuussa. Siten tulevaa strategiaa on hankala suunnitella, ennen kuin rahoituksen koko on tiedossa.

Toistaiseksi väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy on siis muun muassa paikallisten poliisilaitosten ennaltaehkäisytyön, sekä maahanmuuttajanuorten kanssa töitä tekevien kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisuuden varassa. Itse asiassa exit-työtä tehdään ruohonjuuritasolla koko ajan. Esimerkiksi helsinkiläinen Kehitä ja arvosta -yhdistys järjestää maahanmuuttajanuorille ramadanin aikana jalkapalloturnauksen, koska monella nuorella ei ole varaa pelipasseihin.

– Me olemme kaikki vapaaehtoisia, meillä ei ole toimitilaa, vaan kokoonnumme aina vain jossain. Kyllä valtion pitäisi tulla vastaan ja kyllä he myöntävät, että toimintamme on tärkeää, mutta se on aina budjetista kyse, sanoo yhdistyksen jäsen Habiba Ali.

Kiire alkaa olla

Supon tiedossa on yli 60 henkilöä, jotka ovat lähteneet Suomesta Syyrian konfliktialueille. Kirkon Ulkomaanapu on arvioinut luvun paljon suuremmaksi ja myös Suojelupoliisi tiedostaa, että lähtijöiden todellinen lukumäärä voi olla varmistettuja tietoja suurempi.

Sen sijaan Supon arvion mukaan parisenkymmentä lähtijöistä olisi jo palannut Suomeen.

Mankkinen tiedostaa hyvin asian kiireellisyyden.

– Valitettavasti viranomaistoiminta ja rahoituksen hankkiminen ei ole kaikista nopeinta. Olen huolissani siitä, olemmeko riittävän nopeita exitin käynnistämisessä.

Kokemusta katuväkivallan ehkäisystä

Eräänlaiseen vetovastuuseen exit-työstä on valikoitunut oululainen Vuolle Setlementti ry, jonka kanssa sisäministeriö on tehnyt kumppanuussopimuksen.

Vuolle Setlementti on tehnyt vuosien ajan työtä (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi katuväkivaltaan syyllistyneiden väkivaltakierteen lopettamiseksi.

– Näen tämän samankaltaisena kuin muidenkin rikollisten kanssa toimimisen. Heidän kanssaan pitää tehdä työtä yhteiskuntaan integroitumisen eteen. Väkivaltatyöntekijän näkökulmasta tämä on helposti ymmärrettävää, mutta tavallisen kansalaisen silmissä se varmaan tuntuu pelottavalta, sanoo Vuolle setlementin projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi.

Esimerkiksi Syyrian sisällissotaan osallistuneilla saattaa olla tekojensa taustalla voimakas uskonnollinen tai poliittinen motivaatio. Siksi uskonnolliset yhteisöt ja maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät järjestöt ovat tiiviisti mukana alkavassa exit-työssä. Vuolle Setlementin roolina olisi koordinoida työtä valtakunnallisesti.