Näkökulma: Postikortti pesee kädet vastuusta

Suomen Bioetanolin taival olkisopimusten solmimiseksi viljelijöiden kanssa on alkanut kangerrellen. Toimittaja Ville Piston mukaan ongelma voi olla tuotteen sijasta tavassa, jolla yhtiö on lähestynyt maanviljelijöitä.

maanviljelijät
Albert Edelfeltin piirtämä postikortti.
YLE

Suomen Bioetanolin (SBE) taival olkisopimusten solmimiseksi viljelijöiden kanssa on alkanut hitaasti. Kasassa on nyt reilu kymmenesosa tarvittavasta määrästä. Myllykoskelle entisen UPM:n tehtaan tiloihin kaavaillun bioetanolitehtaan kohtalo saattaa tätä menoa olla vaakalaudalla.

Mikä mättää? SBE:n toimitusjohtaja Aate Laukkanen arveli, että kevätkylvöjen lykkääntyminen toukokuun loppuun vei viljelijöiden huomion olkisopimusten tekemiseltä.

Myös Valtion turveyhtiö Vaponaiempi epäonnistunut yrityskäynnistää ruokohelpin energiatuotanto voi kummitella viljelijöiden takaraivoissa.

Luottamuspula ja myöhässä alkaneiden toukotöiden aiheuttama kiire näyttävät selkeiltä syiltä vähäiselle määrälle syntyneitä sopimuksia.

Oikeasti ne vain muodostavat toimintaympäristön, jonka raameissa SBE:n on edettävä. Syynä viljelijöiden lukujen valossa vähäiseen haluun allekirjoittaa sopimuksia voi olla se, että SBE:n johto ei ole ymmärtänyt lähestyä heitä oikealla tavalla.

SBE maanitteli kirjeitse noin 3 700 viljelijää tekemään oljentuotantosopimuksen. Seuraavaksi yhtiön on tarkoitus lähettää postikortteja viljelijöiden houkuttelemiseksi mukaan. Lisäksi suunnitelmissa on yhteistilaisuuksia viljelijöiden kanssa.

Olen tiivisti mukana paikallisyhteisötyössä omassa kotikylässäni. Yhteisötyössä olen kantapään kautta oppinut, että kirje on yksi parhaista tavoista pestä kädet tiedottamisen vastuusta. Etenkin, jos haluaa tiedottamisen kohteen tekevän jotakin, esimerkiksi lahjoittavan tai osallistuvan.

”Sanoisin, että kyllä tässä tapauksessa pitäisi kiertää tiloja”, arvioi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Jaana Tähtinen SBE:n tilannetta.

”Kaikkein vakuuttavinta viestintää on henkilökohtainen viestintä luotettavalta taholta. Tämä pätee kaikkeen viestintään”, hän jatkaa.

Olkikauppojen markkinoinnissa luotettavin henkilö olisi viljelijä, joka on jo tehnyt sopimuksen SBE:n kanssa. Tapaamiset ja keskutelut vaativat kuitenkin vaivaa.

”On käytettävä aikaa. Se on pitkälti luottamuksen luomista. Sillä se tulos tulee. Meillä sopimukset ovat syntyneet 80 prosenttisesti henkilökohtaisista tapaamisista”, sanoo Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun toimitusjohtaja Jarno Laitinen.

Valokuituinternetliittymiä rakentavan Kyläkuidun tarina on kaikkea muuta kuinvailla vastoinkäymisiä.Silti osuuskunnan tekemät sopimukset kääntyivät vauhdikkaaseen kasvuun, kun se otti henkilökohtaiset tapaamiset markkinoinnin välineeksi vuonna 2013.

VTT:n mukaanSuomen Bioetanolin suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamisesta Myllykoskella ovat vakavasti otettavat.

Lopulta olkisopimusten syntymisessä kysymys voikin olla luottamuksesta ja vaivannäöstä sen synnyttämiseksi – ja kirjeet tai postikortit tuskin siihen riittävät.