Ruoassa kiinnostaa muukin kuin hinta

Hyvä ruoka on yhä useamman suomalaisen harrastus. Suomessa kuitenkin käytetään tuloista pienempi osuus ruokaan kuin muissa EU-maissa keskimäärin.

talous
Hakaniemen kauppahalli.
Helsinkiläinen Marianne Manninen osataa kalansa yleensä Hakaniemen kauppahallista. "Se on varmasti tuoretta, ja syntyy asiakassuhde, jossa tietää, mitä saa."Yle

Lihakauppias Pirjo Passinen toivoo, että ruoan kohdalla puhuttaisiin muustakin kuin hinnasta.

– Ymmärrän toki, että monella on rahat tiukassa ja kunnioitan sitä. Mutta aina kun puhutaan vain hinnasta, mennään siihen lankaan, ettei mietitä, mistä hinta koostuu.

Passisen tiskiltä kauppansa tekevät niin edullinen jauheliha kuin kalliimpi luomukaritsakin.

– Asiakkaat ovat kiinnostuneita hinnan lisäksi laadusta ja siitä, mistä laatu koostuu. Onko paljon käsityötä takana? Onko lisäaineeton? Mikä on kotimaisuusaste? Mistä ruoka tulee?

Hakaniemen kauppahalli.
Lihakauppias Pirjo Passinen toivoo, että ruoan yhteydessä puhuttaisiin muustakin kuin hinnasta. Yle

Ruoan harrastaminen yleistyy

Ruoka kiinnostaa nyt suomalaisia. Ruokaharrastajien joukko kasvaa, ja internetin ruokablogeissa esitellään reseptejä, joiden ainesosia ei välttämättä markettien tarjoustuotteista löydy.

– Ruoan harrastaminen on laajentunut. Siellä on toisessa ääripäässä ne, jotka eivät ole kuulletkaan avocadopastoista tai karppauksesta, ja toisessa päässä niitä, jotka todella innostuvat näistä. Siinä välissä on joukko, joka kiinnostuu ja kokeilee, muttei kuitenkaan ryhdy siihen ja syö perusruokaa suurimman osan ajasta, sanoo Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Piia Jallinoja.

Hakaniemen kauppahalli.
Otso (vas.) ja Jani Martikainen ostivat Hakaniemen kauppahallista chorizomakkaraa ja kalaa. Ruokaa ostessa Martikaiset arvioivat muun muassa makua, hintaa ja ulkonäköä. Yle

Kasvava ruokainnostus on havaittu myös isoissa kauppaketjuissa.

– Meillä on sekä–että-ajattelu. Uskomme, että kuluttajalle hinnalla on merkitystä, mutta sen lisäksi valintakriteereissä korostuvat koko ajan entistä enemmän laatu, valikoiman laajuus, lähiruoka ja muut ruoan ympärillä pyörivät ilmiöt, sanoo Kesko K-supermarkettien ketjujohtaja Ari Sääksmäki.

Harva ostaa aina kalleimman tai halvimman vaihtoehdon. Tyypillisesti arkena syödään tavallisemmin ja viikonloppuna ruokailuun panostetaan.

Suomalaiset ovat hintatietoisia kuluttajia

Vaikka ruokaan ollaan valmiita panostamaan, ovat suomalaiset silti hintatietoisia. Suomessa ruokaan käytetään hieman pienempi osuus tuloista kuin EU-maissa keskimääriin.

– Ruoan hinnasta puhuminen voi olla yksi suomalaisen kuluttajavalistuksen perinne, jossa arvostetaan nuukaa tarkan markan kuluttajaa. Ihmisiä on opetettu vertailemaan kilohintoja ja olemaan tuhlailematta turhiin tuotteisiin, Jallinoja pohtii.

Ruokaan käyteetty osuus tuloista.
Yle Uutisgrafiikka

Tosin pelkästä pihiydestä ruoan suhteen suomalaisten sijoittuminen tilastossa tuskin kertoo. Tilastoon vaikuttavat myös muun muassa yleinen hintataso ja palkkataso. Esimerkiksi köyhemmissä maissa ruoka nielee helposti isomman osan tuloista. Suomessa käytetään myös asumiseen selvästi isompi osa tuloista kuin muissa EU-maissa.