Professori sotakaluston mahdollisesta sjoittamisesta Baltiaan: "Tällä luodaan pelote"

Yhdysvaltojen suunnitelmat sijoittaa raskasta kalustoa Baltiaan ja Itä-Eurooppaan on tarkoitettu pelotteeksi Venäjän suuntaan, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Ulkomaat

Yhdysvaltojen suunnitelmat sijoittaa raskasta kalustoa Baltian ja Itä-Eurooppaan on tarkoitettu pelotteeksi Venäjän suuntaan, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Puhutaan ansalangasta. Kaluston siirtämisellä ei luoda puolustuskykyä vaan pelote. Jos kymmenenkin amerikkalaissotilasta kuolee, niin ajatellaan, ettei asiaa voi jättää siihen, vaan Yhdysvallat on nykyistä enemmän sitoutunut puolustamaan näitä maita ja tarvittaessa myös valmis vastaamaan sotilaallisiin iskuihin voimakkaammin.

The New York Times -lehti kertoi eilen, että Yhdysvallat suunnittelee tuovansa Baltian maihin ja Itä-Eurooppaan panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja ja muuta raskasta aseistusta 5 000 sotilaan varustamista varten.

"Emme tiedä, miten vaikuttaa Venäjään"

Itä-Euroopan Nato-maat ovat olleet huolissaan siitä, onko Yhdysvallat tarpeen vaatiessa valmis puolustamaan niitä Venäjän hyökkäystä vastaan. Sotakalustolla pyritään rauhoittamaan näitä huolia.

– Vastatoimena tämä on järkevä. Tämä vakauttaa tilannetta, etteivät Baltian ja Itä-Euroopan maat ala hermoilla, mutta samalla toimenpide on niin pieni, ettei sitä voi tulkita hyökkääväksi. Jokainen käsittää, ettei nyt suunnitellun kokoisen kaluston kanssa hyökätä Venäjälle, Forsberg sanoo.

Hänen mukaansa on vielä mahdotonta sanoa, miten Venäjä mahdolliseen kalustoon reagoi.

– Venäjä varmaankin käyttää tätä hyväksi ja pyrkii osoittamaan, että länsi omalla käytöksellään kiihdyttää kriisiä. Emme tiedä, miten tämä todellisuudessa vaikuttaa Venäjään, mutta ajatuksena nimenomaan on, että se nostaisi aseellisen konfliktin kynnystä niin korkeaksi, ettei mitään sotavoimien käyttöä koskaan tulekaan.

Yhdysvaltojen suunnitelmat kaluston siirtämisestä vaativat vielä puolustusministeri Ashton B. Carterin ja presidentti Barack Obaman hyväksynnän.