Suomen tunnetuimman tiedemiehen unohdettu lapsuudenkoti – ainutlaatuinen kartanomuseo odottaa korjausta

Suomen kautta aikain tunnetuimman tiedemiehen, tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin lapsuudenkoti Mäntsälässä odottaa peruskorjausta. Unohdetuksi helmeksi kutsuttu kartanomuseo kärsii kävijäpulasta.

Kotimaa
Alikartano
Alikartanon punamullattu päärakennus on ainutlaatuinen Suomen kartanoiden joukossa.Yle

Koillisväylän löytäjä, tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin lapsuudenkotia Mäntsälässä kutsutaan unohdetuksi helmeksi. Sinne ei eksy sattumalta.

Uudenmaan ainoan varsinaisen kartanomuseon kävijämäärät ovatkin laskussa. 1 700 matkailija vuodessa kertoo karua kieltä kiinnostuksen puutteesta.

– Kävijämäärät on useissa pienemmissä museokohteissa olleet laskussa ja voi puhua suorastaan laskevasta trendistä, pohtii intendentti Marja Pelanne Kansallismuseosta.

– Markkinointihan olisi hyvin tärkeää, mutta meidän budjettimme on kovin rajallinen eikä markkinointiin ole varaa, hän huokaa.

Peruskorjauksen hinta kysymysmerkki

Alikartano on tarkoitus peruskorjata parin seuraavan vuoden aikana. Remontin hintaa ei kiinteistön omistaja Senaattikiinteistö vielä osaa arvioida, sillä korjaus- ja entisöintöiden suunnittelu on edelleen kesken. Edellisen kerran Alikartano on kunnostettu 1980-luvulla.

– Meillä on tarkoitus restauroida ainakin kaksikerroksisen salin katto ja lehterit. Nyt on jo punamullattu rakennukset ja kunnostettu luontopolkua, listaa Pelanne.

Alikartano eli Frugård sai alkunsa lahjoituksesta, jonka kuningas Kaarle IX teki ratsumestari Henrik Wreden leskelle. Wrede pelasti kuninkaan hengen vuonna 1605. Sata vuotta myöhemmin suku siirtyi Nordenskiöldin suvulle. Valtio osti Alikartanon vuonna 1964 ja museona se on toiminut yli 30 vuotta.

Kullan valmistusta

Alikartanossa on koko sen olemassaolon ajan asunut tiedemiehiä ja upseereita. Yksi heistä oli kirjailija ja Suomen vuoritoimen johtaja, alkemisti August Nordenskiöld. Kuningas Kustaa III tuella hän yritti valmistaa viisasten kiveä ja kultaa, jolla hävitettäisiin köyhyys maailmasta.

Hankkeen epäonnistuttua August matkasi Sierra Leoneen ja perusti sinne Uuden Jerusalemin. Utopiayhteiskunta ei toiminut ja Augustkin kuoli. Kallon jäljennös ja alkemistin uuni ovat esillä Alikartanossa.

Koillisväylän löytäjä

Augustin veljen pojanpoika Adolf Erik on kautta aikain tunnetuin suomalainen tiedemies. Hän oli naparetkeilijä ja purjehti ensimmäisenä maailmassa Koillisväylän eli pohjoisen kautta Euroopasta Aasiaan Vega-laivallaan vuosina 1878 -1879.

Tutkimusmatkailija kävi retkillään useasti myös Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Häntä juhlittiin jo miehen elinaikana sekä Suomessa että Ruotsissa.

Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään A. E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa, joka on Unescon arvion mukaan ihmiskunnan merkittävimpiä tiedonlähteitä.

Ilmaston lämpeneminen ja jääpeitteen ohentuminen ovat taustalla, kun useat maat, mm. Venäjä ovat suunnitelleet ottavansa Koillisväylän ympärivuotiseen käyttöön. Tämä on kavahduttanut ympäristöjärjestöjä.