Uudesta kansallispuistosta hiotaan timanttia

Etelä-Konneveden kansallispuistosta odotetaan piristysruisketta puiston lähikuntiin. Puiston rakennustyöt on aloitettu toukokuussa ja ne valmistunevat elokuuksi. Kansallispuistoon odotetaan vuosittain 25 000 kävijää.

Kotimaa
Etelä-Konneveden reitistöä merkitään keltaisin täplin kesän aikana.
Jani Ilola / Yle

Etelä-Konneveden kansallispuiston reitistön rakennustyöt on aloitettu toukokuussa. Tällä hetkellä puiston reitistöä käydään läpi keltainen maalipurkki mukana. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon välimaastoon sijoittuva kansallispuisto ulottuu Konnevedeltä Rautalammille.

Ensimmäisten retkeilijöiden on syytä varautua siihen, ettei kaikkia viittoja ole vielä. Sen verran pitää osata karttaa lukea.

Puistomestari Satu Ojala

Alueen maasto on haastavaa myös sitä raivaaville ja merkitseville. Kansallispuiston pisin vaellusreitti on noin 16 kilometriä pitkä. Puistomestari Satu Ojala uskoo, että pisimmän reitin kiertää kovakuntoinen vaeltaja vaikka päivässä, mutta reittiä varten olisi syytä varata pari päivää aikaa.

– Tänne on tarkoitus rakentaa pidempi vaellusreitti, joka kiertää kaikki kolme vuorta: Loukkuvuoren, Kalajavuoren ja Kituvuoren ympäri. Pidemmän reitin varrella on taukopaikkoja, Enonrantaa ja Loukkulahtea ja sitten on Vuorikalajan laavu, kertoo puistomestari Satu Ojala.

Kaikki kansallispuiston reitit pidetään luonnonmukaisina ja ne on pyritty tekemään niin, että ne kulkevat hyvien näköalapaikkojen rinteitä ja reunuksia pitkin. Puskaisia alueita raivataan, jotta maisemat pääsevät oikeuksiinsa. Ojala kertoo, ettei alueelle aiota rakentaa näköalatorneja.

Reitit avataan kuluvan kesän aikana. Jo nyt osa reiteistä on avattu ja Ojala uskoo, että elokuussa kaikki reitit on saatu avatuksi.

– Pyrimme mahdollisimman nopeasti saamaan viitoitukset alueelle. Ensimmäisten retkeilijöiden on syytä varautua siihen, ettei kaikkia viittoja ole vielä. Sen verran pitää osata karttaa lukea, Ojala toteaa.

Kansallispuiston reitistöä merkitään keltaisella maalilla.
Kansallispuiston reittejä käydään läpi keltainen maalipurkki mukana. Jani Ilola / Yle

Maalla, järvellä ja järvessä

Kooltaan 1 500 hehtaarisen kansallispuiston virkistyskäyttö voidaan jakaa kolmeen osaan: patikointiin, veneilyyn ja kalastukseen sekä melontaan.

– Patikointi suuntautuu alueen itäosiin, Enonniemeen. Melontakohteena tämä on erinomainen, täällä on suojaista saaristoa ja koskimelontakohteita, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Raimo Itkonen.

Alue on arvokasta järvilinnuston suojelualuetta. Kalasääski komeilee kansallispuiston tunnuksessa.

Reittejä raivataan polkujen tieltä.
Reittejä raivataan polkujen tieltä. Jani Ilola / Yle

– Täällä on tiheä kalasääskikanta. Lisäksi on pieneliöstöä, joka elää vanhoissa metsissä, lähinnä Enonniemen alueella ja muutamissa saarissa.

Itkonen toteaa, että kansallispuistot ovat luonnonsuojeluverkoston selkäranka.

– Ne perustetaan myös yleisönähtävyyksiksi, kuin ikkunoiksi Suomen luontoon. Kävijät ovat koko ajan olleet kasvussa ja viime kesänä laskettiin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä noin 2,2 miljoonaa käyntiä.

Matka kansallispuistoon alkaa Häyrylänrannasta

Häyrylänrannassa luontomatkailijoiden ja kesälomalaisten tuloon on valmistauduttu hyvissä ajoin. Etelä-Konneveden kansallispuistoon odotetaan 25 000 kävijää vuosittain.

– Häyrylänranta on päälähtökohta vesiteitse kansallispuistoon tutustumiseen. Olemme tehneet laajennuksia kahvilaan, nyt on valmius 150–200 lounasta tehdä päivässä, kertoo kahvilayrittäjä Seija Korhonen kahvila Rantahätävarasta.

Häyrylänranta toimii niin veneilijöiden taukopaikkana, kanoottiretkeläisten lähtöpaikkana ja lähistöllä saarissa mökkeilevät käyvät rannassa täydentämässä vesi- ja ruokavarastojaan.

Vesistönä Konnevesi on haastavaa järvellä risteilevän matkailuyrittäjän näkökulmasta. Turvallisuuden kannalta järvi kaipaisi enemmän merkittyjä väyliä, sillä väylien ulkopuolella järvi on erittäin karikkoista ja kivistä, kertoo matkailuyrittäjä Seppo Puttonen.

– Järven itäosa on kallioista ja erittäin vaihtelevaa, Pohjois-Konneveden puoli on enemmän tasaista, siellä on saaria harvemmassa ja enemmän selkävettä. Etelä-Konneveden itäosa on jylhää ja karua, arvioi matkailuyrittäjä Seppo Puttonen Konneveden vaihtelevia maisemia.

Kansallispuistolla on suuri merkitys yrittäjälle. Puttonen uskoo, että kansallispuisto toimii piristysruiskeena koko Konneveden kunnalle ja jo nyt matkailuyrittäjä on huomannut asiakasvirroissaan kasvua puiston ansiosta.

Siikakoski tunnetaan isoista arvokaloistaan

Konneveden rannalla, Siikakosken rantatöyräällä kohisee koski. Koski tunnetaan isoista järvitaimenistaan ja harjuksista. Siikakosken kalastusopas Petri Korhonen toteaa, että ne suurimmat vonkaleet yleensä karkaavat ja kasvavat kalastajien puheissa vielä vuosikausia.

Kekkonen vieraili täällä Keski-Suomen matkoillaan ja kävi tuolta jenkkilästäkin tuo Carterin Jimikin täällä kalastamassa.

Siikakosken kalastusopas Petri Korhonen

– Tämä on puhtaasti kalasta ja päästä -koski. Kaikki jalokalat mitä tulee, ne päästetään vahingoittumattomina ja hellävaraisesti takaisin koskeen jatkamaan sukua.

Korhonen sanoo, että Siikakoski kasvattaa niin Keski-Suomen kuin koko maan mittakaavassa suuria kaloja. Koski avattiin suuren yleisön käyttöön vasta 2012.

– Ennen tämä oli voima- ja metsäyhtiöiden yksityisessä omistuksessa ja silloin tämä oli niin sanottu herrakoski. Kekkonen vieraili täällä Keski-Suomen matkoillaan ja kävi tuolta jenkkilästäkin tuo Carterin Jimikin täällä kalastamassa, Korhonen osaa kertoa.

Kolmen kokonaisuus tuo Konnevedelle imagoa

Kansallispuiston reitit käydään tarkkaan läpi.
Kansallispuiston reitit käydään tarkkaan läpi. Jani Ilola / Yle

25 vuotta Konneveden kunnanjohtajana uraa tehnytKari Levänen jää tehtävästään eläkkeelle. Kunnanjohtaja pitää Konneveden kansallispuistoa tärkeänä osana kunnan tulevaisuutta.

– Se on erittäin tärkeä asia. Sen varaan kunta voi rakentaa imagoaan ja matkailun tulevaisuutta. Kun se liitetään Konneveden koskiin, nämä kaksi asiaa ovat meille suuri vahvuus.

Viimeisimpänä uutisena Konneveden tulevaisuuden näkökentässä on Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen.

– Nämä kaikki yhdessä antavat hyviä näkymiä kunnalle tulevaisuuteen, Levänen toteaa.

Häyrylänrannassa yrittäjän ja Siikakoskella kalastusoppaan tapasi toimittaja Leena Petman. Konneveden kunnanjohtajan Kari Leväsen, matkailuyrittäjä Seppo Puttosen, erikoissuunnittelija Raimo Itkosen ja puistomestari Satu Ojalan haastatti toimittaja Titta Puurunen.

Katso, kuinka matka Etelä-Konneveden kansallispuistoon sujuu vesireittejä pitkin.