1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Google joutui Suomessa työkkärin luukulle – "Yhtiö ei ole tottunut tähän"

Google noudattaa amerikkalaista yrityskulttuuria, joka ei hyödynnä julkista sektoria työvoiman palkkaamisessa. Suomessa yhtiö on joutunut opettelemaan uusia toimintatapoja, mikä on tuonut haasteita sekä yhtiölle että työviranomaisille.

Kotimaan uutiset
Googlen palvelinkeskuksen laitteistoa Summan vanhassa tehtaassa Haminassa.
Googlen palvelinkeskuksen laitteistoa Summan vanhassa tehtaassa Haminassa.Yle

Hakukoneyhtiö Googlen rekrytointihaasteita Haminan palvelinkeskukseen pohdittiin julkisuudessa (siirryt toiseen palveluun) keväällä. Myös mahdollisista vaikutuksista yhtiön investointipäätöksiin oltiin huolissaan kaupunginjohtoa myöten.

Google itse on osallistunut julkiseen keskusteluun säästeliäästi. Yle toimitti viestintätoimiston kautta yhtiölle listan kysymyksiä rekrytoinneista sähköpostitse maanantaina, mutta vastausta ei useasta pyynnöstä huolimatta tullut.

Vähän on ollut vaikeuksia siinä, että työ kohtaa tekijän.

Tuija Luodelahti

Yhtiö hakee työntekijöitä (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi internetissä ja on ollut aktiivinen esimerkiksi oppilaitosten suuntaan. Myös verkostokumppaneille ja mahdollisille hakijoille on pidetty infoja.

Paikkoja on ollut tarjolla myös TE-toimistonkin kautta.

– Vähän on ollut vaikeuksia siinä, että työ kohtaa tekijän. Yksi syy voi olla kielitaito. Hakijat saattavat ajatella, että voi olla hankalaa työskennellä työssä, jossa käytetään paljon englannin kieltä, sanoo palvelujohtaja Tuija Luodelahti Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Rekrytointikulttuurit kohtaavat

Työvoima- ja elinkeinoviranomaiset kertovat, että Google toimii amerikkalaisen yrityskulttuurin mukaisesti. Yhteistyön kerrotaan olevan valtaosin sujuvaa, mutta haasteitakin on.

– Amerikkalaisessa yrityskulttuurissa työvoiman palkkaamisessa ei ole mukana julkista sektoria, sanoo yksikön päällikkö Tea Raatikainen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

– Yhtiö ei ole tottunut käyttämään julkisia palveluita väen palkkaamisen tukena, arvioi puolestaan palvelujohtaja Tuija Luodelahti Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Luodelahti on kuitenkin säännöllisesti yhteydessä Haminan palvelinkeskuksen vastaaviin henkilöihin.

– Keskusteluiden perusteella minulla on sellainen käsitys, ettei mitään suuria rekrytointivaikeuksia ole ollut, mutta korkeammin koulutettujen rekrytoinnissa niitä vaikeuksia on ollut.

Kilpailu osaajista voi selittää osan vaikeuksista.

– Google hakee usein tiettyä profiilia. Yhtiölle voi sitten selvitä, että tiettyä profiilia vastaavat ihmiset ovat jo muualla töissä. Ja silloin voi tulla yllätyksenä,että ihmiset eivät olekaan halukkaita vaihtamaan firmaa ja tulemaan töihin Haminaan, arvioi palvelupäällikkö Tea Raatikainen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Voi tulla yllätyksenä, että ihmiset eivät olekaan halukkaita vaihtamaan firmaa ja tulemaan töihin Haminaan.

Tea Raatikainen

Yhtiön maksamia palkkoja ja etuja viranomaiset pitävät kilpailukykyisinä.

Uusiakin keskuksia mahtuu

Kotkan-Haminan seudun kehitysyhtiössä Cursorissa uskotaan, että Googlen palvelinkeskus ei jää maakunnan ainoaksi. Viimeksi seutua käytiin markkinoimassa ulkomailla kesäkuun alussa.

– Keskusteluja on menossa useiden toimijoiden kanssa. Alkutekijöissä ollaan kuitenkin, kertoo Foreign Direct Investment Executive Ilkka Hasanen Cursorista.

Yhtiö markkinoi ensijaisesti yhteensä viittä tonttia (siirryt toiseen palveluun), joihin palvelinkeskuksen voi perustaa nopeasti. Tontit sijaitsevat Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä.

Kehitysyhtiössä myös Googlen viestit ja tarpeet otetaan vakavasti.

– Olemme jatkuvasti yhteydessä. Meillä on välittäjän rooli esimerkiksi oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten suuntaan. Tämä on sekä seutukunnalle että Googlelle oppimisen paikka ja ollaan opittukin, pohtii Hasanen.

Suomi houkuttelee keskuksia, koska täällä on muun muassa vakaa sähköverkko ja suhteellisen halpaa energiaa. Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta sanoo, että hyvinkin pienet erot voivat ratkaista sen, sijoittaako yhtiö datakeskuksen esimerkiksi Suomeen tai Ruotsiin.

Joidenkin arvioiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan Eurooppaan rakennetaan lähivuosina jopa 60 uutta palvelinkeskusta. Professori Mannerin mukaan Suomi yltäisi huippusuoritukseen, jos se saisi 5-10 keskusta maaperälleen.

Lue seuraavaksi