Puolustusvoimien hovihankkija valmistautuu taisteluun armeijan vatsoista

Leijona Catering huolehtii puolustusvoimien ruokaloista, mutta jos Sipilän hallituksen aikeet toteutuvat, saattaa valtion omistama yhtiö saada kilpailijoita rinnalleen parin vuoden päästä. Leijona aikoo vastata tulevaan kilpailuun, mutta samalla se on haalinut jo uusia asiakkaita virastoista.

terveys
Leijona Catering Oy tekee päivittäin 70 000 ateriaa.
Leijona Catering Oy tekee päivittäin 70 000 ateriaa. Kari Mustonen / Yle

Panssariprikaatin varusmiehet saivat Etelä-Hämeessä Hattulassa maanantaina lounaalla ruuaksi niin broileria kuin porsastakin.

Sotilaskoulutettavat ottivat lautaselleen reippaasti siivutettua tomaattia ja kurkkua, leivälle margariinia ja rasvatonta maitoa.

Ruokaa oli riittävästi ja tyytyväisen näköisiä nuoria miehiä marssii ulos joukko toisensa jälkeen Panssariprikaatin ruokalasta.

Panssariprikaatin ruokalassa voi syödä kerrallaan 400 varusmiestä
Panssariprikaatin ruokalassa voi syödä kerrallaan 400 varusmiestäKari Mustonen / Yle

– Varusmiesten lempiruuat ovat edelleen yllättävän samanlaisia kuten ennekin. Lihamakaronilaatikko maistuu, uuni-makkara maistuu ja hernekeittoa menee aina kaupaksi, kertoo Leijona Cateringin viestintäpäällikkö Tarja Österberg.

Panssariprikaatissakin ruoka tulee 100 %:sti valtion omistamasta Leijona Catering Oy:stä.

Puolustusvoimien ruokailu kilpailutetaan

Leijona Catering on toiminut osakeyhtiönä kohta kolme vuotta.

Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisen myötä syntynyt Leijona Catering Oy aloitti toimintansa virallisesti 2012 alussa. Leijona Cateringin liikevaihto nykyään on 66 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 470 työntekijää eri puolella Suomea.

Varuskuntien sotilasruokailu kiinnostaa nykyään monia. Suuria ateriantarjoajia toimii etenkin työpaikkaruokailujen tarjoajina. Leijona Catering saa kohta kamppailla asemastaan. Haaste on kuitenkin tiedossa.

– Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Puolustusvoimat kilpailuttaa ruokailun vuodesta 2017 alkaen. Leijona Catering lähtee kilpailuun mukaan ja uskoo osaamisensa riittävän siihen, että se saa jatkossakin toimittaa syötävät varuskuntien pöytiin, vakuuttaa viestintäpäällikkö Österberg.

Yhtiö on myös itse lähdössä entistä laajemmin kilpailemaan ateriatarjonnasta eri puolella maata sijaitseviin lounasravintoloihin.

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ottanut Leijonan työpaikkaruokansa tarjoajaksi. Myös Helsingin Pasilan virastoväelle Leijona Catering tarjoaa nykyään aterioita.

Päivittäin erilaisissa pöydissä uppoaa 70 000 Leijona Cateringin tekemää ateriaa.

Villiruoka voi olla myös sotilaskasvatusta

Sotilasruokaa kehitetään kuitenkin kaiken aikaa entistä terveellisemmäksi, maukkaammaksi ja ajanmukaiseksi.

Jonossa ruokaa odottavat maastopukuiset pohtivat puolestaan, koska tarjolla olisi vaikkapa kebabia. Sitä voi tulla ja muitakin nykynuorille tuttuja ruokia, mutta niiden on kuitenkin täytettävä samalla ravitsevuus- ja terveysvaatimukset.

Trendikkyys ja samalla perinteikkyys ovat nykyään osa sotilasruokaa, siitä vastaa muun muassa kaksi Leijona Cateringin palkkaamaa keittiömestaria.

Syksyllä 2014 varuskunnissa kokeiltiin luonnonkasveista valmistettavaa villiruokaakin, niin tehdään myös tänä vuonna.

Parhaimmillaan villiruoka voi olla myös osa sotilaskasvatusta, kun varusmiehet opetetaan tunnistamaan kasvit ja hyödyntämään niitä maastossa.

– Palautetta tulee paljon ja yllättävän positiivista. Villiruokakin maistuu varusmiehille. Se on myös osa suomalaista ruokakulttuuria ja sen kehittämistä, pohtii viestintäpäällikkö Tarja Österberg.

Varusmieskoulutus sisältää varsin paljon fyysistä tekemistä missä energiaa kuluu.

Tomaatti ja kurkku maistuvat metvurstia paremmin kesällä varusmiehille Panssariprikaatissa.
Tomaatti ja kurkku maistuvat metvurstia paremmin kesällä varusmiehille Panssariprikaatissa.Kari Mustonen / Yle

Perusannos sotilaskoulutuksessa oleville sisältää vuorokaudessa 3 400 kaloria. Raskaissa maastoharjoituksissa oleville ravintoannos on tätäkin enemmän 3 800 kaloria vuorokaudessa.

Ruuan energiapitoisuutta ei enää kasvateta lisäämällä rasvaa kuten voita ruokkiin, vaan nostamalla annoskokoa. Hernekeitto annos on normaalistikin ruokalassa puolen litran kokoinen, kuten muidenkin sopparuokien.