Venäjä nousi voimakkaasti esille Kultarannan päätösistunnossa – Videokommentti: Mitä jäi käteen?

Kaksipäiväisissä Kultaranta-keskusteluissä käsiteltiin muun muassa Venäjän kehitystä ja demokratian tilaa.

politiikka
Reijo Lindroos.
Ylen erikoistoimittaja Reijo Lindroos tiivistää Kultarannan keskustelut videokommentissaan.

Kaksi päivää kestäneet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelleet Kultaranta-keskustelut vietiin alkuillalla päätökseen Naantalissa. Päätösistunnossa vedettiin yhteen työryhmien käymät keskustelut Venäjän kehityksestä, kyber- ja informaatioturvallisuudesta sekä demokratian tilasta.

Venäjän kehitysnäkymät

Ensimmäisenä Kultarannassa käsiteltiin Venäjän kehitysnäkymistä, joista suurlähettiläs René Nyberg piti alustuksen. Nyberg painotti, että Venäjä on Suomelle pysyvä dilemma, johon ei ole olemassa ratkaisua. Sen sijaan Suomen pitää hallita Venäjä-kysymys.

Venäjä-työryhmä tiivisti Venäjän kehitysnäkymät viiteen kohtaan, joita ovat Venäjän propaganda, Venäjän talous, öljy, Suomen kyky ymmärtää Venäjää ja tulevat vaalit. Nyberg totesi, että tällä hetkellä voimakkaasti propagandaa käyttävä Venäjä on niin vahva tai heikko kuin maan talous on. Tästä syystä hän ihmetteleekin, miksi Venäjä on uhrannut taloudelliset intressit geopolitiikan hyväksi.

– Se on johtanut tilanteeseen, joka on Venäjälle katastrofi. Se on merkki heikkoudesta, Nyberg sanoi.

Venäjä-työryhmän mukaan Suomen on kyettävä paremmin tarkastelemaan ja ymmärtämään Venäjää. Nyberg sanoi Ukrainan sodan yllättäneen Suomen. Toisaalta suurlähettiläs ei usko, että Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla olisi ollut suunnitelma Ukrainan tilanteeseen, vaan hän reagoi siihen spontaanisti.

René Nyberg.
René Nyberg.Yle

Tiedustelu, terrorismi ja turvallisuus

Kultaranta-keskustelujen päätösistunnon toisena aiheena olivat tiedustelu, terrorismi, turvallisuus. EU-siviilitiedustelun päällikkö Ilkka Salmi alusti aihetta toteamalla, että tiedustelun kehittäminen Suomessa vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia. Salmi painotti, että yhteistyö muiden maiden tiedusteluviranomaisten kanssa edellyttää, että myös suomalaisilla viranomaisilla on toimintakykyä.

Ilkka Salmi.
Ilkka Salmi.Yle

Salmen alustuksen jälkeen keskustelu tiedustelusta vaihtui pian maakauppojen kautta keskusteluun Venäjästä ja Venäjän vaikutuksesta Suomeen tehtäviin investointeihin. Salmi kommentoi maa- ja vesialuiden ulkomaalaisomistuksia toteamalla, että viranomaisten ylläpitämästä kiinteistörekisteristä pitäisi löytyä tarkat tiedot omistuksista. Salmen mukaan ongelmaa ei pidä yleistää.

Keskusteluun osallistunut East Office of Finnish Industriesin hallituksen puheenjohtaja Esko Aho peräänkuulutti tonttikysymyksessä luottamusta viranomaisten kykyyn toimia.

Kun keskustelussa myöhemmin palattiin otsikon aiheeseen presidentti Sauli Niinistö otti kantaa tiedustelutoiminnan myötä esiin nousseeseen kysymykseen yksityisyydestä sanomalla, että yksityiselle ihmiselle ja hänen perheelleen on tärkeintä rauhantila, joka takaa yksityisyyden suojaa.

Länsimaat ja demokratian tila

Kultaranta-keskustelujen viimeiseksi aiheeksi tänä vuonna jäi pohdinta demokratian tilasta. Alustuksen pitänyt Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä nosti demokratian kannalta tärkeimmäksi asiaksi luottamuksen säilymisen. Jokisipilän mukaan ei pidä epäillä, etteikö demokratia selviä valtiojärjestysten voittajana.

Markku Jokisipilä.
Markku Jokisipilä.Yle

Demokratian tilaa pohtinut työryhmä kuitenkin muistuttaa, ettei demokratian houkuttelevuus ole aina itsestään selvä asia. Demokratian juurruttaminen vaatii suotuisat olosuhteet, joihin kuuluu muun muassa oikeusvaltion alkeet. Muuten demokratian vieminen uuteen maahan saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hyötyjä.

Demokratian uhkaksi Jokisipilä nostaa kykenemättömyydeen tehdä suuria päätöksiä. Jokisipilä totesi konsensuspolitiikan historiallisesti palvelleen Suomea hyvin, mutta se ei saa vangita politiikkaa. Demokratian tuleekin uusitua ja kehittyä jatkuvasti.

Viimeiseksi johtopäätökseksi Jokisipilä nosti yhteiskunnan omistajuuden, jossa kansalaiset omaksuvat tyytymättömän asiakkaan roolin sijaan vaikuttajan roolin.

Keskustelun laimetessa presidentti Niinistö lopetti tilaisuuden toteamalla, ettei keskustelun tarvitse kestää ennalta sovittuun päättymisaikaan asti. Loppupuheessaan Niinistö sanoi saaneensa keskusteluista hyvät eväät huomiseen matkaansa Moskovaan. Niinistö kertoi olevansa optimistinen Suomen tulevaisuuden suhteen.