Sinäkin voit oppia liikkumaan milloin vain – "Taito opitaan vain tekemällä"

Fyysisten ominaisuuksien, kuten voiman ja kestävyyden kehittymisessä on herkkyyskaudet, jolloin tietyn ominaisuuden oppiminen on helpompaa.

urheilu
Kuvassa lapset leikkivät motoriikkaradalla.
Petra Haavisto / Yle

Herkkyyskausi määritellään ihmisen kehityksessä ajanjaksoksi, jolloin jokin fyysinen ominaisuus kehittyy erityisen nopeasti tai on erityisen hyvin harjoitettavissa. Mutta herkkyyskausiin ei kannata liian tiukasti tuijottaa.

– Ei ainakaan siinä mielessä, että siinä jotakin menetettäisiin. On aika tavallista, että lyödään hanskat tiskiin, että kun en nuorena opetellut niin en opettele enää. Se on vääränlaista ajattelua, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja toteaa.

– On kuitenkin hyvä, jos herkkyyskauden tunnistaa, koska se on hyvin motivoivaa aikaa. Kun harjoittelet jotakin ominaisuutta ja se todellakin vauhdikkaasti kehittyy. Sillä tavalla vankistetaan liikuntaharrastusta. Siinä mielessä herkkyyskaudet on syytä tunnistaa ja huomioida harjoittelussa, mutta mitään ratkaisevaa ei menetetä vaikka se harjoittelu ei osuisikaan niihin herkkyyskausiin.

Yksi esimerkki on juoksutaito, jota voi kehittää herkkyyskauden jälkeenkin.

– Juoksemista voi harjoitella milloin vain, koskaan ei ole liian myöhäistä. Juoksutekniikkaa pystyy aina parantamaan. Juokseminen on yleinen motorinen liikemalli, jonka opettelu kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Ei ole mitään syytä, miksi sen harjoittelua pitäisi lykätä eteenpäin, Kalaja kertoo.

Ihmisen nopeuteen liittyvät lihassolut, joita on karkeasti ottaen kahdenlaisia: nopeita ja hitaita. Sami Kalajan mukaan hitaillakin lihassoluilla on mahdollista juosta nopeasti.

– Näiden keskinäinen suhde määräytyy perimästä, joillakin meistä on synnynnäisesti enemmän nopeita lihassoluja, joillakin hitaita, eli kestäviä lihassoluja. Osa näistä soluista on sellaisia joiden muoto ei ole täysin määräytynyt vaan solut hakevat vielä tyyppiään ihmisen parin ensimmäisen elinvuoden aikana. On mahdollista erilaisilla asioilla vaikuttaa siihen, minkälaisiksi nämä solut muodostuvat.

– Mutta on todettu, että vaikka kaikki lihassolut olisivat hitaita, on periaatteessa mahdollista juosta 100 metriä alle 10 sekunnin. Urheilusuoritus on niin monen tekijän yhteissumma. Yksi tekijä toki ovat nämä lihassolut, mutta eivät suinkaan ainoa.

Pituuskasvu yhteydessä voimaan ja kestävyyteen

Nopeuden herkkyyskausi ei ole ainut ihmisen herkkyyskausista. Voiman herkkyyskausi on tiukasti kiinni siitä, miten elimistön oma hormoonituotanto kehittyy.

– Luontainen voiman kehittyminen on kaikista vauhdikkainta nopean pituuskasvun huippuvaiheen jälkeen. On yksilöllistä, milloin tämä kasvupyrähdys tapahtuu. Pituuskasvulla on selvä yhteys myös kestävyyden kehittymiseen, joka kehittyy nopeimmin kasvun huippuvaiheessa, Sami Kalaja kertoo.

Jääkiekkojunioreiden harjoitukset.
Joukkuelajeissa on perusteltua panostaa ensiksi yksilötaitoihin.Sanna Kähkönen / Yle

Sen sijaan taito on ominaisuus, jolle ei ole löydetty herkkyyskausia vaikka tiedemiehet ovat kovasti yrittäneet niitä löytää. Nykytutkimus, ja etenkin aivotutkimus, on kuitenkin osoittanut, että ihminen pystyy oppimaan koko ikänsä aina myöhäisvanhuuteen saakka.

Siinä mielessä herkkyyskaudet on syytä tunnistaa ja huomioida harjoittelussa, mutta mitään ratkaisevaa ei menetetä vaikka se harjoittelu ei osuisikaan niihin herkkyyskausiin.

Sami Kalaja

– Toki lapsi ehkä helpommin tekee sen työn, mitä taidon oppiminen edellyttää. Taito opitaan vain tekemällä, ei näkemällä, lukemalla tai kuuntelemalla. Liikuntataitojen oppiminen pitää itse tehdä. Aikuinen voi olla vähän huonompi tekemään sitä työmäärää, mutta hermoston ja aivojen rakenteen osalta ei ole mitään estettä sille, etteikö vanhanakin voisi oppia vaikka ja mitä.

Eri lajien harjoittelussa herkkyyskausien lisäksi on syytä ottaa huomioon lajikulttuurit. Esimerkiksi jalkapallossa on perusteltua, että yksilötaitoihin panostetaan nuorella iällä, jotta joukkueena harjoitteleminen myöhemmin onnistuu.

– On perusteltua, että esimerkiksi jalkapallossa pallon potkaiseminen, syöttäminen ja syötön vastaanottaminen opetellaan jo nuorella iällä, jotta pystytään tekemään joukkueharjoituksia. Tämä on eri asia kuin se, etteikö sitä palloa oppisi potkaisemaan vanhemmallakin iällä, Kalaja mainitsee.