1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Yöttömän yön häät ovat katoavaa kansanperinnettä

Juhannushäät nousivat buumiksi 1900-luvun alkupuolella, mutta niiden suosio on hiipunut 2000-luvulle tultaessa. Juhannushäiden epäsuosiota voi arkistotutkijan mukaan selittää muiden juhannusperinteiden vakiintuminen. Ihmiset haluavat viettää aikaansa mökeillä ja festareilla.

Juhannuskokko Seurasaaressa vuonna 2013 Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Juhannushäiden suosio on hiipunut 2000-luvulla. Vielä 1900-luvulla häidenvietto yöttömänä yönä oli hyvinkin suosittua. Ovatko juhannushäät katoavaa kansanperinnettä, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko?

– Ei varmaankaan kokonaan katoavaa, koska häät yleisesti ottaen ovat vielä voimissaan. Kieltämättä häät ovat pikkuisen jo kaikonneet juhannukselta verrattuna huippuvuosiin, mutta kyllä ne vielä siellä sinnittelevät, hymyilee Nirkko.

Kansanperinteen näkökulmasta juhannushäät eivät ole vanha ilmiö, vaan ne tulivat suosituiksi 1900-luvun mittaan, Nirkko kertoo.

– Ennen mentiin mieluiten naimisiin myöhäissyksyllä, eli lokakuu, marraskuu ja joulukuu olivat suosituimpia naimisiinmenokuukausia. Maataloissa oli talonpoikayhteiskunnassa vain vähän aikaa kesäisin, joten romanttinen juhannushääbuumi tuli vasta 1900-luvulla ja itsenäisyysaikana, Nirkko toteaa.

Juhannuskiireet vievät häähalut?

Seinäjoen alueseurakunnassa (Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki ja Ylistaro), Vaasan suomalaisessa seurakunnassa tai Teuvan seurakunnassa ei vietetä tänä juhannuksena yksiäkään häitä. Juha Nirkko epäilee, että syy juhannushäiden hiipumiseen löytyy juhannuksenviettotapojen muutoksesta.

– Juhannuksena on nykyisin niin paljon muuta ohjelmatarjontaa. Toiset haluavat mökille, jotkut festareille, ja muuta tekemistä on niin paljon, etteivät tahdo keretä häihin vihittävät itsekään, ja varsinkin vieraita on vaikea saada kasaan.

Kesähäät ovat Nirkon mukaan keskimäärin suosituimpia kuin talvihäät. Heinä- ja elokuu ovat olleet suosituimpia häidenviettokuukausia 2000-luvulla.

– Juhannuksen on varmaan vaikea raivata takaisin menetettyä asemaansa, mutta ehkä se tulee vielä joskus takaisin.

Muissakin perinteissä muutoksia

Häidenviettotavat ovat muuttuneet paljon esimerkiksi 1800-luvulla vietetyistä häistä. Vanhoista hääperinteistä Juha Nirkko mainitsee ensimmäisenä pohjalaishäät.

– Pohjanmaalla kruunuhäät tai mahtihäät olivat erityisen pitkiä ja hienoja tanssihäitä, joissa ohjelmaan kuului hyppyjä ja piirileikkejä tyyliin "ensin hypeltihin, sitten tapeltihin", ja häitä saattoi seurata hautajaiset. Tällaiset railakkaat häät ovat hyvä esimerkki tyypillisestä, vanhasta hääperinteestä Pohjanmaalla.

– Inkerin häissä idässä päin puolestaan itkettiin kovasti. Morsian on ollut todella suuri tähti – hän on itkenyt ja hänelle on itketty, ja häntä on luovutettu. On todettu jopa, että mitä sulhasella tehtiinkään koko häissä, Nirkko hymyilee.

Hääperinne muuttuu myös kirkkohäiden suhteen. Vuonna 2014 siviilivihkimisten määrä oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin kirkollisten vihkimisten määrä. Siviilivihkimisten osuus oli viime vuonna 50,7 prosenttia.

– Me elämme nykyään yhteiskunnassa, jossa on valinnanvaraa eikä yksi tapa ole ylitse muiden. Siviilivihkimisessä voi houkutella sen helppous eli ihmiset, jotka eivät halua pitää meteliä itsestään tai ole kirkkoon suuntautuneita, valitsevat tämän vaihtoehdon. Ehkä tuo puoliksi ja puoliksi kuvaa yhteiskunnan tilaa, Nirkko miettii.