Susien ulostetta ryhdytään keräämään tutkimusta varten – tiedot tulevat kartalle

Susien ulostetta aletaan kerätä tutkimusta varten. Tarkoituksena on, että vapaaehtoiset keräisivät näytteitä, joista Luonnonvarakeskus määrittelisi susien DNA:n. Hukkien yksilötiedot on tarkoitus julkaista kaikille avoimessa karttapalvelussa.

Kotimaa
Susi seisoo lumessa.
Seppo Nykänen / Yle

Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus aloittavat uuden susitutkimuksen. Tarkoituksena on saada hukista yksilötietoja DNA-näytteiden avulla.

DNA-analyyseilla halutaan saada tietoa susilaumoista ja niiden koosta.

– Ensimmäiset tulokset aiotaan julkaista avoimessa karttapalvelussa syksyllä, Luonnonvarakeskus tiedottaa.

DNA:ta kerätään metsästetyistä susista sekä ulostenäytteistä.

– Suomen riistakeskus luo ja kouluttaa keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista, Luke kertoo.

Jokaiselle keräysalueelle nimetään vastuuhenkilö, joka kokoaa ulostenäytteet ja tuo ne tutkittavaksi.

Tutkimusta tehdään noin 7–10 tunnetulla susireviirillä kolmen vuoden ajan.

Tiedot avoimeen karttapalveluun

Saatujen tietojen pohjalta on tarkoitus tehdä kaikille avoin karttapalvelu, josta susien yksilötietoja voi käydä katsomassa. Sivustolle on tarkoitus laittaa esimerkiksi suden sukupuoli ja näytteen keräyspäivä.

Mikäli näytteitä on riittävästi, saadaan DNA-tiedolla parempi kuva tietyn alueen susireviireistä.

Samuli Heikkinen

– Aluksi palvelussa julkaistaan Lounais-Suomessa vuosina 2013–2015 kerättyjen näytteiden tulokset, Luonnonvarakeskus tiedottaa.

Tietoja päivitetään karttapalveluun noin neljä kertaa vuodessa.

– Mikäli näytteitä on riittävästi, saadaan DNA-tiedolla parempi kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä, niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä sekä mahdollisesti sukulaisuussuhteista, Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen kirjoittaa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Ruotsissa DNA:n keräämisestä on tullut olennainen osa susikannan seurantaa.

– Menetelmän antaman tiedon luotettavuus on kuitenkin kiinni näytteiden keruun kattavuudesta, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kirjoittaa.